Kallis sähkö ja uhkaava sähköpula eivät ole pitkään aikaan olleet minkäänmoisia uutisia. Siitä huolimatta jo pitkään pohjustettu sähkökriisi yllätti maan hallituksen housut kintuissa.
Joulu nousi lopulta merkkipaaluksi sovittaessa jo pitkään tarpeellisiksi tiedetyistä suomalaisten sähkötuista. Kinkunpaistoon valmistautuvien kansalaisten on hyvä tietää, että edes jonkinlaista helpotusta tuskaan on tulossa. Onhan joulu – tai sen ainakin pitäisi olla – hyvän tahdon juhla.
Hyvä tahto on todella arvossaan: nyt sinnitellään ja maksetaan, mutta maaliskuun sähkölaskuissa on luvassa takautuvasti huojennusta eli kertakorvausta viime marraskuun ja kuluvan joulukuun sähkölaskuista.
Lisäksi valtio on takaamassa, että sähkölaskuihin saa ainakin osittain ylimääräistä maksuaikaa. Kolmantena ja epäselvimpänä tukitoimena on otettu valmisteluun sähkön hintakatto. Toivottavasti sähkön hinta ei anna siihen enää keväällä aihetta palata.
Sähkötukien taustalla on paljon muuttujia. Edelleen monet asiat ovat avoimina, kuten se, riittääkö EU-tasolla sovittu energiateollisuuden kertaluonteinen ylisuurten tuottojen windfall-vero miljardiluokan sähkötukien rahoittamiseen.
Sikäli näyttää hyvältä, että kuluttajien ei tarvitse itse tehdä mitään maaliskuisen kertakorvauksen saamiseksi. Hakuprosesseja ei tarvita, kun sähköyhtiöt huolehtivat korvauksista. Toki tämä tuo sen puutteen, ettei tarveharkinta sosiaalisin perustein toteudu, vaan tukea saavat myös varakkaat.
Sähkölaskun maksajilla riittää nyt ymmärtäjiä. Kansalaiset ovat jakaantuneet voittajiin ja häviäjiin sen perusteella, millainen sähkösopimus heillä on. Kahtiajaossa piilee protestivaalien siemen ja myös siinä, että köyhä tarvitsee sähkötukea kipeämmin kuin rikas.
Eduskuntavaalikamppailun kynnyksellä päättäjillä on suoranainen pakko auttaa hädänalaiseen asemaan joutuneita. Kun ihmiset ovat pulassa, heillä on terve taipumus kysyä, kenen on vastuu ja miksi päättäjät eivät tee mitään.
Nyt on edes yritetty, vaikka kritiikkiäkin sataa. Energiakriisiin varautumista on luonnehdittu Aalto-yliopiston asiantuntijan suulla suurimmaksi epäonnistumiseksi Suomen taloushistoriassa (Yle 19.12.).
Pääministeripuolue SDP meni tukikeskustelun "avaukseksi" ehdottamaan 20 sentin hintakattoa kilowattitunnille.
Hintakatto on nykyisten sähkömarkkinoiden vallitessa kuolleena syntynyt ajatus, koska se ei auta Suomen perusongelmaan eli sähköpulaan, vaan todennäköisesti vain pahentaa sitä.
Edelleen paras keino torjua sähköpulaa on sähkön säästäminen. Siihen hintakatto ei niinkään suomalaisia innostaisi.