Hämeenlinnan kannattaa vaalia historiallista ainutlaatuisuuttaan ja omaleimaisuuttaan rauhallisena ja turvallisena kulttuurikaupunkina. Vain siten kaupunki voi menestyä kilpailussa uusista asukkaista. Emme menesty imitoimalla metropoleja. Menneisyyden trendiksi vaipuvassa lasi-teräs-betoni -arkkitehtuurissa häviäisimme pääkaupunkiseudulle, Tampereelle ja monelle muulle.
Siksi on hyvä, että konsortio, jolle muutama vuosi sitten luovutimme yksinoikeuden Hämeensaaren suunnitteluun, ei kyennyt saamastaan jatkoajasta huolimatta etenemään projektissaan. Poukkoilevat esitykset eivät selvästikään perustuneet aitoon tarpeeseen vaan myyjän itsekkäisiin tavoitteisiin.
Nyt voimme edetä arvokkaan alueen suunnittelussa puhtaalta pöydältä ja asukkaiden selväsanaisia toiveita kunnioittaen. Ehkä ne voitaisiin huomioida kokonaisvaltaisemmin kuin viimeisissä suunnitelmissa, joissa uimahallin läheisyyteen kaavailtiin pientä puutaloryhmää.
Tilaisuus paikata menneisyyden onnettomia valintoja
Luokaamme suurten kaupunkien jäljittelyn sijaan oma ilmeemme ja tyylimme ajatella keskustarakentamista. Se voi perustua vaikkapa tahtoon paikata menneisyyden onnettomat valinnat.
Vanhojen puutalokortteleiden repiminen ja korvaaminen laatikkorakentamisella on ollut erehdys, eikä sitä tietenkään saa nopeasti korjatuksi. Onneksi jotakin sentään säästyi.
Jospa paikkaisimme virheen osoittamalla Hämeensaaren kokonaan puurakentamiselle, ehkä julkisia palvelutiloja lukuun ottamatta. Korkeat tornit eivät enää sävähdytä juuri ketään, mutta paraatipaikalle rakennettava, vaikkapa 2-kerroksisten puutalojen kylä olisi varma ja rohkea veto, joka taatusti noteerattaisiin mediassa.
Potentiaalisia sisäänmuuttajia riittäisi; mietitäänpä vaikka Porvoon, Naantalin ja Rauman vanhojen osien vetovoimaa.
Markkinoilla on jo valmista tarjontaa
Hämeensaaren rakentamisen toivotaan vahvistavan kaupungin taloutta tuomalla uusia asukkaita.
Kun huomataan, että uudet asukkaat tuottavat myös kustannuksia lisääntyvien palvelutarpeiden ja niiden tarvitsemien tilojen rakentamisena, on laskennallisesti voitu osoittaa, että vain hyvätuloisimmat veronmaksajat tuottavat nettovoittoa. Tämä on kylmä fakta, jota meillä ei ole varaa jättää huomiotta.
Kaupungin ennusteissa kasvu keskustan osalta vuosina 2020–40 asettuu haarukkaan 1 133 ja 1 964 henkilöä. Tähän kasvuun olemme jo vastaamassa. Keskustaan on rakentumassa Ykköskortteli ja Senaattikiinteistöjen tontti Paasikiventien varteen.
Lisäksi erinomaisella paikalla entinen kaupungintalo odottaa suunnitelmia. Samaan aikaan Asemanranta ja Keinusaari täydentyvät, kunhan kauppa saadaan vetämään.
Kun markkinoilla on jo valmista tarjontaa, työntöstrategia ei toimi. Tyhjät asunnot eivät myy tyhjyydellään. Grynderit parhaiten haistavat oikean ajan rakentaa.
Millaisen rantamaiseman haluamme?
Kaupunki tietysti saa tonteista sitä paremman hinnan mitä enemmän kaava mahdollistaa kerrosneliöitä. Pitää kuitenkin kysyä, haluammeko tälle tekijälle uhrata omat toiveemme siitä, millaiseksi Vanajaveden rantamaisema muotoutuu. Lisäksi on syytä huomata, että alueen rakennusoikeuksien myymisellä osissa voidaan tuottoja kasvattaa.
Jos korkeita torneja sitkeästi kuitenkin tahdotaan, oikea paikka niille voisi olla Kantolassa. Sieltä ne näkyisivätkin aivan eri tavalla moottoritien liikenteelle peittämättä ja pilaamatta näkymiä ydinkeskustaan. Maaperäkin siellä kestäisi massiivisen rakentamisen paremmin kuin Hämeensaaren täyttömaa.
Teppo Turja, Emmi Rantanen, Lulu Ranne, Mika Lartama, Antero Niemelä, Tuomas Koskinen, Vesa Mäkinen, Petri Laine, Tiera Laitinen, Jonni Levaniemi, Veli-Pekka Pöystilä, Pekka Honkala
perussuomalaisia luottamushenkilöitä
Hämeenlinna