Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Mielipide | Maksuttomia liikuntapaikkoja pitää olla lähellä ihmisiä – Käikälästä on matkaa kilometrejä lähimpään ulkokuntosaliin

Helsingin Sanomat uutisoi loppiaisena, että Suomessa on noin kolme miljoonaa ylipainoista. Maan viiden ja puolen miljoonan väkilukuun suhteutettuna määrä on iso. THL:n mukaan noin kolmannes 7-vuotiaista lapsista on ylipainoisia.

Vuoden 2022 Move-testin tulosten mukaan 40 prosenttia suomalaisista lapsista ja nuorista on fyysisesti huonossa kunnossa ja suunta on ollut jatkuvasti heikkenevä jo vuodesta 2016 alkaen. Meillä Kanta-Hämeessä Move-testin tulokset ovat keskimääräistäkin huonommat.

Elämänmuutos ei usein jää pysyväksi

Alkuvuosi on perinteisesti kuntoilun ja elämäntaparemonttien aloittamisen kulta-aikaa, mutta valitettavan usealla projekti lopahtaa, eikä muutos jää pysyväksi.

Syitä voi olla monia: sisäliikuntapaikat ja kuntokeskukset saattavat sijaita kaukana kotoa, jolloin niihin pääseminen vaatii aikaa ja kulkuyhteydet. Tämä saattaa kiireisessä arjessa olla joillekin yksinkertaisesti liikaa.

Kuntoilu ja liikkuminen eivät myöskään ole välttämättä ilmaisia harrastuksia ja kiristyneessä taloustilanteessa rahaa kuntosalikortteihin tai ryhmäliikuntatunteihin ei välttämättä jää.

Siispä olisi tärkeää, että maksuttomia liikuntapaikkoja olisi lähellä ihmisiä, jotta ne olisivat helposti ja nopeasti saavutettavissa ja kynnys lähteä liikkumaan ja kuntoilemaan olisi mahdollisimman matala.

Lihaskunto tärkeä etenkin ikääntyville

Kävelylle ja juoksulenkille tai pyöräilemään pääsee ulko-ovesta ulos astuttuaan. Talvisin kaupungissa on kattavasti hyviä hiihtolatuja ja ulkoluistelukenttiä. Kuitenkin aerobisen liikunnan lisäksi pitäisi muistaa myös lihaskunto.

Varsinkin ikääntyville ihmisille sen ylläpito olisi toimintakyvyn säilymisen kannalta tärkeää. Tässä hyvänä apuna ovatkin ulkokuntosalit, joita Hämeenlinnan kantakaupungissakin on kaupungin oman ulkokuntosalikartan mukaan 14 kappaletta. Vaan kuinka ne ovatkaan sijoittuneet?

Jos käytetään Vanajavettä jakajana, kaupungin länsipuolella näistä sijaitsee yhdeksän, itäpuolella viisi. Länsipuolella paikat on sentään ripoteltu Ahveniston kahta paikkaa lukuun ottamatta tasaisemmin, mutta itäpuolella 80 prosenttia paikoista on keskitetty alle kahden kilometrin etäisyydelle toisistaan Aulangolle ja Sairioon. Lyhimmillään kahden ulkokuntosalin etäisyys on alle 600 metriä. Itäpuolen viides ulkokuntosali on sijoitettu Siiriin.

Käikälää lähelläkään ei yhtään

Ulkokuntosaleja ei ole liiennyt lainkaan esimerkiksi Hätilään, Katisiin, Katumalle tai Kukostensyrjään, puhumattakaan Käikälästä, minne lähimmästä itäpuolen ulkokuntosalista on matkaa kuusi kilometriä ja länsipuolenkin lähimmästä liki viisi kilometriä.

Matkat on mitattu linnuntietä karttasovelluksesta, joten käytännössä matka saattaa olla tätäkin pidempi. Vaikea uskoa, että näin pitkän matkan päästä lähdettäisiin varta vasten paikalle.

Kaupungin liikuntatiloja ja -paikkoja kustannetaan ja ylläpidetään kaupunkilaisten yhteisillä verovaroilla. Soisin niitä tällöin myös sijoiteltavan tasapuolisesti kaikkien kaupunkilaisten hyödynnettäviksi.

Emmi Rantanen

valtuutettu, kaupunginhallituksen jäsen (ps.)

Hämeenlinna