Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Mielipide | Kirja käteen myös lasten vanhemmille: Onko kotonasi auki iltaisin Netflix vai kirja?

Päätoimittaja Tuulia Viitanen kysyy Häsalainen-palstan kirjoituksessaan, miksi pojilla menee koulussa niin huonosti ja pohtii koululaisten heikentyneitä oppimistuloksia laajemminkin (HäSa 21.1.).

Syitä Viitanen etsii niin resurssipulasta kuin avoimista oppimistiloista. Kuin ohimennen Viitanen kirjoittaa, että lukeminen auttaa myös muiden aineiden kuin äidinkielen opiskelussa. Mielestäni juuri tämä huomio tekstissä vaatisi peräänsä huutomerkin.

Viitasen mukaan älylaitteiden ”jäähyttäminen” ei ratkaisisi oppismisongelmaa, ja ehkä näin onkin – paitsi jos älylaitteiden tilalle saataisiin oikeanlaista tekemistä, kuten esimerkiksi kirjojen lukemista.

Lukeminen on monin tavoin kehittävää

Lukeminen kehittää muun muassa empatia- ja keskittymiskykyä ja tukee yhteen asiaan sitoutumisen taitoa – eli ominaisuuksia, jotka luovat edellytyksiä paitsi oppimiselle myös esimerkiksi kestävien ihmissuhteiden luomiselle. Lukeminen tukeekin kokonaisvaltaisesti ihmisen hyvinvointia.

Vastaavasti konsolipelit ja some imaisevat kyllä mukaansa, mutta eivät kehitä keskittymiskykyä vaan itseasiassa vaikutus on päinvastainen, kun aivot ylikuormittuvat valtavasta ärsyketulvasta. Väkivaltaiset pelit ja tv-ohjelmat puolestaan heikentävät empatiakykyä ja lisäävät levottomuutta ja aggressiivista käytöstä ainakin, jos niiden kanssa ei noudateta annettuja ikärajasuosituksia.

Samaisessa viime lauantain lehdessä Heli Huotakosken haastattelussa nousee esiin lasten ja nuorten vähentynyt lukeminen ja kaventunut lukutaito (HäSa 21.1.).

Ratkaisuksi monilla paikkakunnilla, myös Hämeenlinnassa, tarjotaan erilaisia tempauksia kirjastojen, koulujen, päiväkotien ja neuvoloiden toimesta. Nämä kaikki ovat äärimmäisen tärkeitä, mutta nähdäkseni riittämättömiä keinoja, jollei muutos lähde lasten kotoa.

Esimerkin voima on vahva

Lapset oppivat esimerkin voimalla. Tärkein lääke lasten ja nuorten lukuinnostukseen onkin mielestäni lopulta yksinkertainen: vanhempi, joka lukee.

Paljon puhutaan siitä, että vanhemman on tärkeää lukea yhdessä lapsen kanssa. Kuitenkin vähintään yhtä tärkeänä pidän sitä, että lapsi näkee vanhempansa lukevan myös itsekseen.

Tällöin lapsi oppii, että lukeminen on normaali osa elämää samaan tapaan kuin työssäkäynti tai ruuanlaitto. Jos kirjastossa vieraillaan vain lastenosastolla tai jos kotoa kaikki kirjat löytyvät lastenhuoneesta, antaa se lapselle viestin siitä, että lukeminen on jotain lapsuuteen kuuluvaa, josta sittemmin kasvetaan pois samaan tapaan kuin vaikka leikkimisestä.

Nimenomaan älylaitteiden lisääntynyt käyttö on ajanut perinteisten kirjojen lukemisen ahtaalle myös aikuisten elämässä.

Haastan vanhemmat katsomaan peiliin

Haastankin meitä vanhempia katsomaan peiliin: onko kotona iltaisin auki Netflix vai kirja? Unohtuuko vanhempi sohvalla tabletin vai romaanin pariin?

Tietenkään älylaitteita ei tarvitse demonisoida tai kokonaan hylätä, mutta mielestäni on turha odottaa lapsen luovan lukemisesta kiinteän osan arkeaan, jos me vanhemmat emme anna tähän mallia omalla toiminnallamme.

Jos edellisen kirjan lukemisesta on kulunut aikaa, kannattaa lähteä liikkeelle pienestä: alkuun voi lukea vaikka puoli tuntia kahtena päivänä viikossa. Jo pienellä muutoksella voi olla suuri vaikutus.

Katri Riikonen

Hämeenlinna, Renko