Terveyskeskusten lääkärivajetta ja sen syitä on vatvottu pitkään. Paljoista puheista huolimatta pula on Lääkäriliiton tutkimuksen mukaan vain kasvanut. Avoimien lääkärien ja hammaslääkärien tehtävien täyttö on terveyskeskuksissa vaikeutunut.
Viime lokakuussa tutkimuspäivänä oli hoitamatta kahdeksan prosenttia lääkärin paikoista, joihin tekijää oli haettu mutta ei saatu. Lisäksi oli paljolti lääkärintehtäviä, joihin ei edes yritetty hakea tekijää.
Työssä olleiden vakituisten viranhaltijoiden osuus on laskenut vuodesta 2019 lähtien. Enää vajaata puolta terveyskeskusten lääkärin tehtävistä hoitaa vakituinen viranhaltija.
Terveyskeskusten lääkäripula ei ole kadonnut pakollisia terveyskeskusjaksoja lisäämällä.
Työ- ja elinkeinotoimiston ammattibarometrin mukaan yleislääkäripulalta on säästynyt Suomessa vain Varsinais-Suomen ely-keskuksen alue. Lääkäripulaa on jopa niissä kaupungeissa, joissa lääkäreitä koulutetaan.
Työnkuvia on järkeistettävä.
Lääkäripula on kehittynyt ja kroonistunut vuosien saatossa.
Tiukentuva hoitotakuukin kasvattaa lääkärin tarvetta samoin kuin ikääntyvä väestö.
Lääkärivajeesta kärsivät suoraan aikaa ja hoitoa odottavat asukkaat. Hyvinvointialueiden vaikeana tehtävänä on taata kansalaisille mahdollisimman tasaveroinen pääsy lääkäriin.
Palkkakilpailu ei ole kestävä ratkaisu. Kysymys on osaltaan työilmapiiristä. Terveyskeskuksissa lääkärit eivät viihdy, jos työkuorma on liian iso eikä tukea saa. Jatkuva kiire turhauttaa sekä potilaat että lääkärit.
Lääkäriliitto ja korkeakoulut eivät ole toistaiseksi lämmenneet lääkärikoulutuksen suurelle lisäämiselle, vaikka pitäisi. Nopeaa apua se ei tuokaan, mutta pitää ottaa huomioon, että ikääntyneiden määrä kasvaa 2030-luvulla merkittävästi.
Toisekseen myös lääkäreiden työperäistä maahanmuuttoa kannattaa kasvattaa, kunhan taataan kielitaito suoraan potilastyöhön.
Ennen kaikkea lääkärien ja hoitajien työpanos pitää keskittää potilastyöhön, ei tilastointiin ja raportointiin, joka sopisi avustavalle henkilökunnalle. Kaiken lisäksi konstikkaat tietojärjestelmät vievät aikaa asiakastyöltä.
Lääkärien toissijaiset tehtävät ovat perua avustavan henkilöstön yksisilmäisestä vähentämisestä. Työnkuvia ja tehtäväjakoa on järkeistettävä koko hoitoketjussa.
Lääkärivajetta on väistetty perustamalla digitaalisia lääkärien etävastaanottopalveluja. Vaarana on varsinkin iäkkäämpien potilaiden jääminen digipalveluista paitsi.
Lääkärivaje huutaa kestävää ratkaisua.