Koronapandemian aikainen noste vauvaluvuissa ei ole jatkunut. Vuonna 2022 syntyi 44 933 lasta – 4 661 lasta vähemmän kuin vuonna 2021. Syntyneiden määrä oli pienin 150 vuoteen.
Vuonna 2022 Suomen hedelmällisyysluku oli 1,32, mikä on pienin lukema koko mittaushistorian aikana. Jos suomalaiset itse saisivat päättää, olisi syntyvyys nykyistä korkeampi, sillä suomalaiset toivovat edelleen noin kaksi lasta, mutta lapsihaaveet ja todellisuus eivät kohtaa.
Lapsia yritetään saada myöhäisemmällä iällä eikä sopivaa kumppania löydy kaikille. Suomessa syntyvyys on nyt pudonnut niin alhaiseksi, että se voi vaikeuttaa kaikkien kestävyyden osa-alueiden toteutumista.
Perheen merkityksestä olisi keskusteltava
Arvoympäristömme ei enää tue ihmissuhteiden pysyvyyttä samalla tavalla kuin menneillä sukupolvilla. Pysyvät ihmissuhteet, äidin ja isän sitoutuminen toisiinsa, ovat kuitenkin lasten hyvinvoinnin ja tasapainoisen kehityksen kannalta äärimmäisen tärkeitä.
Perheen merkityksestä tarvittaisiin laajaa kansalaiskeskustelua, joka voisi vähitellen muuttaa myös arvoympäristöämme perhe- ja lapsimyönteisemmäksi.
Keskustelussa perhevapaista painotetaan lasten edun ja perheiden valinnanvapauden sijaan usein kiintiöitä ja työelämän tarpeita. Viimeaikaiset väitteet kotihoidontuen haitallisista vaikutuksista lapsiin ja äiteihin ovat nekin vahingollisia.
Tarvitaan myönteistä asenneilmapiiriä
Tässä tilanteessa tarvitsemme etenkin myönteistä asenneilmapiiriä lapsiperheitä kohtaan, emme perheiden elämää hankaloittavia kriittisiä kannanottoja. Kotihoidontuen leikkausta on perusteltu keinona sekä valtiontalouden tasapainotukseksi että rakenteellisena uudistuksena naisten työllisyysasteen nostamiseksi.
Kotihoidontuen lyhentäminen kuitenkin lisäisi välittömiä kustannuksia kunnallisen päivähoidon järjestämiseksi. Kunnallinen päivähoitopaikka maksaa yhteiskunnalle varovaisestikin arvioiden yli kaksi kertaa enemmän kuin kotihoidontuki. Puolueemme ollessa hallituksessa vuosina 2011-2015 sain ainoana hallituksen ministerinä puolustaa perheiden oikeutta kotihoidontukeen lukuisilta romutusyrityksiltä.
Lapsen etu puoltaa kotihoidontukea
Tärkein perustelu alle kolmevuotiaiden kotihoidontukeen on lapsen etu. Kotihoidontuki merkitsee pikkulapselle oikeutta oman äidin tai isän syliin. Kolmen ikävuoden raja on perusteltu niin kehityspsykologian kuin infektiotautiriskien näkökulmasta.
Lastenpsykiatrit ovat todenneet, että mitä pienempi lapsi on, sitä rajallisempi on hänen kykynsä luoda ja ylläpitää useita samanaikaisia kiintymyssuhteita.
Jää sivuun vaalikeskusteluissa
Vaalikeskusteluissa hyvä perhepolitiikka jää usein sivuseikaksi. Siitä huolehtiminen on ikääntyvässä Suomessa välttämätöntä. Syntyvyyden lisääminen edellyttää perhetukien korotuksia sekä perheen ja opiskelun tai työn parempaa yhteensovittamista ja rajojen madaltamista.
Lapsilisiä ei ole sidottu indeksiin ja niiden reaaliarvo on laskenut 34,2–42,4 prosenttia vuodesta 1994 vuoteen 2022. KD on esittänyt lapsilisään korotuksia sekä 1000 euron vauvarahaa kertakorvauksena helpottamaan lapsiperheiden arkea.
Tarvitsemme parempaa työllisyyspolitiikkaa, pysyviä ja kokopäiväisiä työsuhteita ja työelämän joustoja. Tarvitsemme myös laadukkaampaa varhaiskasvatusta ja enemmän tukea perheille kasvatuksen haasteisiin.
Uusia malleja tarvitaan
Tarvitaan myös ennakkoluulottomia, uusia malleja. Virossa monilapsisten perheiden lapsilisien reippaalla korotuksella saatiin syntyvyys nousuun.
Miltä kuulostaisi Unkarin perheuudistus, jossa alle 30-vuotiaat ensisynnyttäjät ja kaikenikäiset vähintään neljän lapsen äidit vapautetaan tuloverosta ja myös opintolainan saa anteeksi synnyttämällä lapsen alle kolmikymppisenä? Tällä kannustettaisiin niin ottamaan lapsia vastaan kuin tekemään työtä ja opiskelemaan.
Päivi Räsänen
kansanedustaja (kd.), lääkäri
Riihimäki