Ajatus viivasuorasta suurnopeusradasta Rengon ja Lopen metsien ja jäniksenpolkujen kautta Helsinki Vantaa lentoradalle tuntuu jäävän eläväksi legendaksi. Keskustelu rautateiden kehittämisestä jatkuu samalla vilkkaana, se on hyvä asia.
Maan tulevan hallituksen hallitusohjelmakirjauksiksi tarjotaan monia esityksiä ja muistioita muun muassa junaliikenteestä. Hämeessä nykyisen pääradan kehittäminen Riihimäeltä Tampereelle alkaa olla ainoa todellinen ratkaisu. Pääradan tai Suomiradan hankesalkussa on yhteys Helsinki–Tampere.
Asiaa ovat avanneet jo mielipidekirjoituksessaan kansanedustaja, Hämeenlinnan kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Johannes Koskinen (sd.) ja Hämeenlinnan kaupunginhallituksen puheenjohtaja Jari Koskinen (kok.) (HäSa 3.2.) Suunnittelussa on myös lentorata Helsinki Vantaan kautta Pasilaan. Mielestäni lentoradasta tuleekin puhua vaalien alla.
Lentorata kyllä, mutta millä rahoilla?
Lentorata on tärkeä pääkaupunkiseudulta niin itään kuin pohjoiseenkin suuntautuvan junaliikenteen uusi, nopea lisäväylä. Se nopeuttaa 15 minuutilla matka-aikaa eteläisimmässä Suomessa Helsinkiin ja Helsingistä pohjoiseen.
Lentorata koukkaa Helsinki-Vantaan lentoaseman kautta Keravalle. Se on tärkeä lisä pääkaupunkiseudun sisäisessä liikenteessäkin. Lentoaseman seutu on erittäin voimakkaasti kehittyvä työpaikka-alue Vantaalla, sinne on tulossa kymmeniä tuhansia uusia työpaikkoja.
Suomirata oy hankeyhtiönä suunnittelee ja valmistelee koko Helsinki Tampere yhteyttä. Hankeyhtiön työhön kuuluu myös 30 kilometrin mittainen lentorata tunnelissa Pasilasta Helsinki Vantaalle ja Keravalle.
Valtiovarainministeriön (VM) ja Liikenne- ja viestintäministeriön (LVM) 2023 arviossa suurnopeusradoista lentorata mainitaan 62 kertaa. Se on siis tärkeä, siksi onkin syytä pohtia, kuinka tarpeellinen se on. Ja mistä rahat siihen?
Uusin hinta-arvio runsaat 3,4 miljardia
Lentoradan hinta-arvio noussut jo yli 500 miljoonaa vuodesta 2022
Suomirata oy:n omissa ja valtiovarainministeriön 2022 arvioissa tunnelissa kulkevan lentoradan hinnaksi on arvioitu noin 2,6–2,8 miljardia euroa.
Uusin hinta-arvio on tammikuulta 2023 väylävirastolta. Väylä arvioi lentoradan maksavan nyt jo runsaat 3,4 miljardia ja samalla inflaatio laukkaa ja hinnat nousevat.
Lentoradan toteutuksesta ja aikataulutuksesta tulisi ottaa tarkemmin selvää ja puhua aiheesta poliittisesti monista eri näkökulmista.
Tukholmassa toimii jo lentorata
Tukholmassa kaupungin ja Arlandan lentoaseman välillä toimii jo lentorata, se on ollut käytössä jo parikymmentä vuotta. Arlanda Expressin junat kulkevat nopeudella 200 tunnissa Tukholman keskustasta Arlandan lentoasemalle ja takaisin. Tukholmassa rata kulkee suurimman osaa matkaa maan päällä, toisin kuin meille aiottu tunnelirata.
Ruotsin kaukojunaliikennekin käyttää lentorataa. Lentorata on pituudeltaan 40 kilometriä. Lentoaseman liikennettä operoivan Arlanda Expressin omistaa yhtiö A-Train AB, ei valtion rautatieyhtiö Sveriges Järnväg (SJ). Arlanda Expressissa on mukana ulkopuolisia omistajia mm. suuri australiainen eläkevakuutusrahasto 25 prosentin osuudella.
Suomirata oy kahdeksi hankeyhtiöksi pääradaksi + lentoradaksi?
Suomiradan pääomistaja on valtio, valtio omistaa 51 % hankeyhtiöstä. Suurimpia omistajia hankeyhtiössä ovat lisäksi Finavia, Helsingin ja Vantaan kaupunki ja Tampere.
Arvelen, että Finavian, Helsingin ja Vantaa pääintressissä on lentoradan kehittäminen. Hämeenlinnan, Riihimäen ja muiden radanvarsi paikkakuntien intressi on nykyisen pääradan vahvistaminen vetäväksi lisäraiteella ja digiradalla mm.
Pohdin, jos pääomistaja Suomen valtio jakaisi hankeyhtiö Suomirata oy:n kahdeksi hankeyhtiöksi, päärataa suunnittelevaksi Suomiradaksi ja tunnelihanketta valmistelevaksi Lentorata oy:ksi.
Näin saataisiin hankesuunnitteluun nopeutta ja tehoa. Lentorata oy voisi myös ryhtyä hankkimaan tunnelille ulkopuolisia rahoittajia. Valtion budjettirahoituksen ja mahdollisen EU:n tuen piikkiin muiden ratojen kehittäminen menee lentorataa lukuun ottamatta, ajattelen.
Kari Mustonen
YTM, freelance-journalisti
Hämeenlinna