Työn psykososiaalinen kuormitus ja sen hallinta on otettava nykyistä paremmin huomioon.
Mielenterveyden tukemista ja psykososiaalisen kuormituksen tunnistamista on välttämätöntä vahvistaa työelämässä jatkossakin.
Kelan mukaan mielenterveyden häiriöt ovat yleisin syy sairauspäivärahan saamiselle ja tällä perusteella sairauspäivärahaa saaneiden määrä on kasvanut vuosien 2016 ja 2019 välillä jopa 43 prosenttia.
Työterveyslaitoksen 2019 tekemän selvityksen mukaan mielenterveyssyistä menetetään jopa 17 miljoonaa työpäivää vuositasolla.
Työoloissa paljon tehtävää
Työelämässä on edelleen paljon tehtävää työoloissa ja toimintatavoissa, jotta työntekijöiden henkinen hyvinvointi paranisi. Samalla vähennettäisiin yhteiskunnalle kaatuvia kustannuksia, joiden määrän OECD arvioi vuonna 2018 olevan 11 miljardia euroa eli noin 5,3 prosenttia bruttokansantuotteesta.
Sosiaali- ja terveysministeriö käynnisti vuosille 2020–2022 Työelämän mielenterveysohjelman, jonka tavoitteena on ollut lisätä työpaikkojen kykyä vahvistaa työntekijöiden mielenterveyttä. Ohjelma liittyy hallitusohjelman kansalliseen mielenterveysstrategiaan, jonka yhtenä linjauksena on mielenterveyden tukeminen työelämässä.
Työelämän mielenterveysohjelma kytkeytyy TYÖ2030-ohjelman tavoitteisiin. Ohjelmallisia toimenpiteitä tulisi eduskuntaan pyrkivien ehdokkaiden jatkaa seuraavalla hallituskaudella, sillä ohjelmassa tuotettujen työkalujen tunnetuksi tekeminen sekä osaamisen ja ymmärryksen lisääminen työpaikoilla vaatii aikaa.
Koskettaa kaikkia toimialoja
Työn psykososiaaliset kuormitustekijät ja vakavan työuupumuksen vaara ovat kasvava ongelma työelämässä. Ongelma koskettaa kaikkia toimialoja ja työntekijäryhmiä.
SAK:laisilla aloilla yleisintä henkisen kuormituksen kokeminen on yksityisellä palvelualalla, jonka työntekijöistä 40 prosenttia kokee työnsä kuormittavaksi henkiselle hyvinvoinnille. Vastaava luku julkisella alalla on 38 prosenttia, kuljetusalalla 32 prosenttia ja teollisuudessa 24 prosenttia. Pitkään jatkuva työn henkinen kuormitus alentaa työntekijän työkykyä ja työn tuottavuutta.
Työntekijöiden mielenterveyden edistämiseen työpaikalla tarvitaan moniulotteista ajattelutapaa. Useita asioita pitää ottaa huomioon. Näitä ovat muun muassa työympäristö, organisaatiokulttuuri, johtamistapa, työyhteisö ja viestintätavat.
Useissa tutkimuksissa on todettu, että toimintatapojen muuttamiseksi organisaatiossa on suositeltavaa toteuttaa sekä yksilöihin että organisaatioon kohdistuvia toimenpiteitä.
Toiveet kansanedustajaehdokkaille
Toivon että kansanedustajaehdokkaat pystyvät sitoutumaan seuraaviin tavoitteisiin:
1.) Työsuojelulainsäädäntöä on täsmennettävä erillisellä asetuksella niin, että siinä huomioidaan nykyistä paremmin työn psykososiaalinen kuormitus ja sen hallinta.
2.) Sosiaali- ja terveysministeriön koordinoimaa työelämän mielenterveysohjelmaa tulee jatkaa kolmikantaisesti seuraavalla hallituskaudella.
3.) Väkivallan uhan hallinnasta on säädettävä täsmällisemmin erillisellä asetuksella.
4.) Työsuojelusäännöksiä on täydennettävä vastaamaan ilmastonmuutoksen tuomia työterveys- ja työturvallisuusriskejä.
Arttu Jokikota
työsuojeluvaltuutettu
Hämeenlinna