Perussuomalaiset voitti vuoden 2021 kuntavaalit Hämeenlinnassa. Kannatusta kertyi lisää jopa 7,9 prosenttia ja lisäpaikkojakin 4. Puolue on kymmenellä paikallaan ja 18,9 prosentin kannatuksellaan kolmanneksi suurin, välittömästi kokoomuksen ja demareiden jälkeen.
Valtuustoon nousi ”erilaisia” ihmisiä, kuten repiviksi kutsuttujen vaiheiden jälkeen perussuomalaisten valtuustoryhmän puheenjohtajaksi palannut Vesa Mäkinen luonnehti (HäSa 13.2.).
Tilanne kärjistyi sen jälkeen, kun valtuutettu, yksi "uusista" eli Pasi Honkanen oli jo vieläpä yksimieliseksi valittu valtuustoryhmän johtoon sen vuosikokouksessa. Honkanen julisti sosiaalisessa mediassa valintaansa ja esiintyi nuijanvaihtokuvassa Vesa Mäkisen kanssa. Nyt meriselityksen mukaan uusiksi menneen valinnan käänteistä saa kertoa julkisuuteen vain jälkimmäinen.
Suiden tukkiminen on sananvapaudelle ja vapaalle mielipiteen ilmaisulle vierasta ja merkki siitä, että asiassa on jotakin salaamista ja epäluottamus vallitsee edelleenkin valtuustoryhmässä.
Yksinkertaista olisi vain myöntää, että Honkasen valinta oli virhe. Sellaisiahan henkilövalinnoissa sattuu, eikä se ole välttämättä edes dramaattista. Henkilösuhteetkaan eivät ole aina pelkkää silkkiä vaan.
Näinkin keskeiset valinnat on syytä valmistella etukäteen – tai sitten vain sietää päätösten seuraukset. Esimerkiksi Pasi Honkasen jyrkät kannanotot sosiaalisessa mediassa ovat olleet muiden valtuustoryhmän jäsenten tiedossa – tai ainakin niiden olisi pitänyt olla, samoin hänen valtuustopuheenvuoronsa. Oliko nyt kuitenkin hyssyttelyn aika?
Kannatuksen ja vallan mukana perussuomalaisillekin on seurannut vastuuta. Nyt se vastuu konkretisoituu. Äänestäjillä on oikeus saada tietää: miksi ja kenelle Honkanen ei käynytkään?
Kuntavaaleissa koko kaupungin ylivoimainen ääniharava oli kansanedustaja Lulu Ranne, eli ryhmä kasvoi Ranteen vanavedessä. Perussuomalaisten viimeinen valtuustopaikka irtosi alle sadalla äänellä.
Lulu Ranne ei ole kansanedustajakiireidensä vuoksi enää kaupunginhallituksen varsinainen jäsen, vaan ainoastaan varajäsen.
Ei ole kuitenkaan epäselvää, kuka johtaa kaupungin perussuomalaisia – etenkin huhtikuun eduskuntavaalien lähestyessä. Niiden jälkeen saattaa häämöttää jopa ministerin paikka.
Politiikassa mikään ei ole niin raadollista kuin valta-asemien puolustaminen – etenkin mahdollisten tulevien.
Jos Ranteen ja kumppaneiden tarkoitus oli ehkäistä kiusallista julkisuutta eduskuntavaalien lähestyessä, on lopputulos päinvastainen.