Nuorten alhainen äänestysaktiivisuus on ongelma, josta meidän jokaisen tulisi olla huolissaan. Kokonaisen ikäluokan vähäinen kiinnostus yhteiseen päätöksentekoon on suuri uhka demokratialle. Nuorena nukkuva äänestäjä ei nykytiedon valossa herää myöhemminkään.
Kyse ei ole siitä etteikö nuoria kiinnostaisi politiikka, vaan siitä ettei politiikasta puhuta nuorten tavalla ja nuorten kanavissa. Jokainen kivi on käännettävä tuon prosentin nostamiseksi, vaikka yksinkertaista ratkaisua siihen ei tule löytymään.
Äänestysikäraja on laskettava 15 ikävuoteen. Tällä hetkellä nuoret ovat rikosoikeudellisessa vastuussa laeista, joihin he eivät voi itse vaikuttaa. 15-vuotiaana nuori on yhä koulun vaikutusilmapiirissä.
Kouluihin lisää yhteiskuntaoppia
Jos äänestyspaikat tuotaisiin kouluille ja vaalien alla kouluissa tuettaisiin äänestämisessä, olisimme jo huomattavasti paremmassa tilanteessa nykyisestä. Äänestys jäisi tavaksi.
Tällaisen uudistuksen toimivuuden varmistamiseksi kouluissa on lisättävä yhteiskuntaopin opetusta sekä demokratiakasvatusta.
Sen lisäksi että poliittinen keskustelu vähättelee nuoria ja heidän näkökulmiaan, ei opinnoissa edes onnistuta luomaan vahvaa pohjaa aktiivisena kansalaisena toimimiseen. Ei siis ole suinkaan nuorten itsensä syy, jos tieto yhteiskunnasta on vajaavainen.
Mistä eduskunnassa edes päätetään?
Monelle tuoreelle äänestäjälle saattaa olla edelleen epäselvää, mistä eduskunnassa edes päätetään. Tuolla tietotasolla vielä omia arvojaan ajavan puolueen löytäminen on todella haastavaa.
Vaalikoneet koetaan hyväksi tavaksi vertailla ehdokkaita, mutta jos aiheet eivät ole ennestään tuttuja sellaisen täyttäminen huolellisesti on kaukana helppoudesta. Googlettamalla selviää vain, että jokainen puolue haluaa tasa-arvoisen, vapaan ja oikeudenmukaisen Suomen. Siitä onkin sitten selkeää karsia vaihtoehtoja...
Jokaisella on mielipiteitä
Nuorilla on vähintään joitakin poliittisia mielipiteitä. Koskivat ne sitten bensan hintaa, mielenterveyspalveluita, päihdepolitiikkaa tai ihan vain kouluruoan laatua, jokaisella niitä on.
Nuori harvoin kuitenkaan hahmottaa sitä, kuinka hänelle tärkeisiin aiheisiin vaikutetaan. Jos vahvaa kantaa ei löydy sähkömarkkinoista tai eläkejärjestelmästä, ääni jätetään antamatta.
Jos äänestysikärajaa laskettaisiin, nuorten äänestäjien määrä kasvaisi. Nuoret kokisivat mielipiteensä merkitykselliseksi ja äänestäminen kulkisi tuttuna juttuna yhä nuoremmasta lähtien. Suomessa äänestysikärajaa on laskettu jo neljästi, alunperin se oli 24 vuotta. Sehän sujuisi siis meiltä kuin vanhoilta tekijöiltä jälleen.
Meidän täytyy luottaa nuoriin ja tukea heitä nostamaan äänensä kuuluviin. On yhteiskunnan velvollisuus tarjota heille riittävästi tietoa ja mahdollisuuksia.
Kirjoittaja on kansanedustajaehdokas (vihr.) Janakkalasta.