Hiljattain lehdessä oli jälleen vetoomus paluusta perusasioiden äärelle varhaiskasvatuksen suhteen. Kirjoitus esitti liudan vaatimuksia mitä pitäisi tehdä ja valituksen siitä, että vahaiskasvatuksen opettajien pitää pestä kurahousuja sen sijaan että voisivat keskittyä varsinaiseen opetustyöhönsä.
Olen viime toukokuussa ensimmäisen kerran ottanut yhteyttä Hämeenlinnan varhaiskasvatuksen johtajaan ja kysellyt ukrainalaisen ystäväni mahdollisuuksia päästä töihin johonkin päiväkotiin. Hän on ollut useita vuosia työssä omassa maassaan juuri tällä alalla.
Vuosi melkein on vierähtänyt, mitään edistystä asian suhteen ei tapahtunut, niin otin uudelleen yhteyttä samaan tahoon. Edes harjoittelijaksi Suomessa ei kelpaa, jos kielitaito on puutteellinen.
Eikö ole haaskausta, kun ulkomaalaistaustaisia ei oteta töihin?
Kuinka paljon ihmisen pitää osata suomea pestäkseen lasten kurahousuja, pukea lapsia tai syöttää heitä? Eiköhän jokainen, jolla on ollut omia lapsia osaa nämä perustaidot ja varsinkin ihminen, joka on vuosia ollut työssä lasten parissa.
Eikö ole melkoista haaskausta että näitä ulkomaalaistaustaisia ammattilaisia ei oteta töihin? Sehän on ainoa keino, millä he oppisivat alalla tarvittavaa suomenkieltä? Suomen byrokratia on ihan järjetöntä, miksi te jotka näette oman alanne työvoimapulan, ette tee jotakin asian hyväksi?
Poliitikkojen mukaan tarvitsemme lisää työvoimaa ulkomailta
Uutisissa poliitikot kaiken aikaa hoilaavat, että tarvitsemme lisää työvoimaa ulkomailta, mutta en ole kuullut yhdenkään puolueen edustajan puhuvan, miten täällä olevat jo tuhannet ulkomaalaistaustaiset ammattilaiset voitaisiin kouluttaa tänne sopiviksi työntekijöiksi.
Ukrainalainen putkimies ei kelpaa täällä alansa töihin puutteellisen kielitaidon vuoksi. Kunnon kielikursseja ei ole juuri järjestetty ja muutenkin paras tapa aikuisen oppia vierasta kieltä on olla mahdollisimman paljon kohdekielen puhujien parissa. Se ei onnistu Katumalla neljän seinän sisällä olemalla.
Osa ukrainalaisista on etsimässä uutta kotimaata
Osa ukrainalaisista tietenkin haluaa palata takaisin omaan maahansa heti kun se on mahdollista, mutta osa on etsimässä uutta kotimaata. He tietävät jo nyt, että heillä ei ole paluuta.
Eikö näihin kannattaisi nyt panostaa ja saada heidän ammattitaitonsa hyödyttämään maatamme? Jos he pystyisivät pääsemään työn syrjään kiinni, heidän olisi mahdollista päästä omiin asuntoihin ja aloittaa oma elämänsä.
Hämeen Sanomissa oli hiljattain juttu, jossa kerrottiin, miten Kankaanpäässä ukrainalaiset ovat työllistyneet hyvin. Myös Rauman telakalla on kuulemma suurin osa työntekijöistä ulkomaalaisia, jotka eivät puhu suomea. Mikä täällä Hämeenlinnassa mättää, kun ulkomaalaistaustaisten on vaikea työllistyä?
Mitä jos tämän kaupungin viranomaiset menisivät Kankaanpäähän katsomaan, miten siellä on onnistuttu työllistämään ukrainalaisia.
Salme Bugenhagen
Hämeenlinna