Suomen ja Ruotsin siirtyminen Naton turvatakuiden piiriin eli puolustusliiton täysjäseniksi on jo pitkään ollut kahden valtiojohtajan, Turkin presidentin Recep Tayiip Erdoganin ja Unkarin pääministerin Viktor Orbánin käsissä.
Jäsenyysasiakirjojen lopullinen ratifiointi on parlamenteissa päätettävä asia, mutta tosiasiallisesti nyt käytävä monipolvinen vääntö on Erdoganin ja Orbánin käsialaa.
Aiemmin Turkki koplasi Ruotsin jäsenyyden terrorismin vastustamiseen, käytännössä vihollisinaan pitämiinsä kurdeihin. Kerta ei ole ensimmäinen, kun kurdikansan oikeuksia poljetaan. Ruotsi on ollut pakotettu kiristämään terrorismilakejaan Turkin painostuksen vuoksi.
Mikään ei näytä riittävän. Voittona voidaankin pitää sitä, että Turkin, Suomen ja Ruotsin neuvottelut ovat taas päässeet edes alkamaan.
Kärsivällisyys on arvossaan. Osa vaatimuksista voikin vapaasti mennä toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos.
Unkarin parlamentin valtuuskunta kävi vierailulla ensin Ruotsissa ja sitten Suomessa. Unkarilaiset parlamentaarikot äityivät kovin kärjekkäiksi paheksuessaan tapaa, jolla suomalaiset poliitikot ovat ottaneet kantaa oikeusvaltioperiaatteiden toteutumiseen Unkarissa, tai lähinnä siihen, että ne eivät toteudu. Orbánin ääni puhui ja puhisi!
Unkarilaiset puhuvat puuttumisesta maan sisäpoliittisiin kysymyksiin käyttäen törkeästi hyväkseen omaa ratkaisevaksi noussutta asemaansa koko Eurooppaa koskevassa turvallisuuskysymyksessä. Tämä on samankaltaista mielivaltaista asioiden yhdistelyä kuin Turkin vastaava kiristys.
EU edellyttää jäsenmailtaan tiettyjen yleisten oikeusvaltioperiaatteiden noudattamista. Kysymys ei ole mistään poliittisesti tulkinnanvaraisista säännöistä, vaan sitovista velvoitteista, joiden mukaan muun muassa tuomio-istuimia ei voi alistaa poliittiselle päätöksenteolle. Kysymys on perimmiltään EU:n legitimiteetistä eli olemassaolon oikeutuksesta.
Suomi ei voi lähteä muuttamaan perusteltuja kantojaan oikeusvaltioperiaatteisiin. Nyt asiassa oli kuitenkin kuunneltava ainakin kohteliaisuuden nimissä unkarilaisten kannanottoja "korvat punaisina", kuten eduskunnassa kuvailtiin.
Suomen Nato-jäsenyys on myös Unkarin etu. Pohjoiset uudet jäsenmaat vahvistavat koko maanosan, unkarilaistenkin, turvallisuutta.
Pohjois-Norjassa on ollut käynnissä Naton arktisten alueiden sotaharjoitus. Siinä missä nykyiset Nato-maat harjoittelevat toimintaa kylmässä, suomalaisittain se osataan perinteisesti sen verran hyvin, että Nato jää vahvasti saamapuolelle.