Kunnollisilla kela-korvauksilla saadaan vähennettyä terveydenhuoltopalveluiden kustannuksia ja kevennettyä julkisen puolen työkuormaa.
Terveydenhuollon kela-korvausten leikkaus on toteutettu äärimmäisen huonoon aikaan. Sote-uudistuksen alkutaival ja koronan lisäämä hoitovelka kuormittavat äärirajoilla keikkuvaa terveydenhuoltoa edelleen.
Hyvinvointialueet eivät korjaa tilannetta hetkessä.
Korvausten leikkaukset ovat sote-uudistuksen tavoitteiden vastaisia. Palveluita saa heikommin, eriarvoisuus lisääntyy ja julkisen terveydenhuollon kustannukset kasvavat.
Huutavan resurssipulan aloja
Valtaosa kela-korvauksista on kohdistunut suun terveydenhuoltoon, silmätauteihin, naistentauteihin sekä lastenlääkäreiden palveluihin. Näillä erikoisaloilla julkisen sektorin resurssipula on enemmän kuin huutava.
Sote-alan työvoimapulaa ei kannata edistää millään toimenpiteellä. Me työntekijät näännymme terveyskeskuksiin. Oikealta ja vasemmalta uupuu taitavia ja ahkeria työkavereita. Epämielekkääksi ja kuormitukseltaan kestämättömäksi muuttuneessa työssä ei jakseta, vaan äänestetään jaloilla.
Ei suinkaan ole tulonsiirto rikkaille
Kela-korvaus ei ole mikään tulonsiirto rikkaille. Kyse on siitä, että suuri keskiluokka ei enää pysty hyödyntämään yksityissektorin palveluita, vaan siirtyy julkisen sektorin palveluiden käyttäjiksi.
Tällöin myös kaikkein pienituloisimpien, pelkästään julkisiin palveluihin tukeutuvien hoitoonpääsy vaikeutuu. Kaikkein varakkaimmat käyttävät halutessaan yksityisiä terveyspalveluja oli korvausta tai ei.
Huomioidaan, että ansiotulot määräävät sairausvakuutusmaksun suuruuden. Kela-korvaus on silti kaikille sama. Raha, mikä kela-korvausten minimoimisella on säästetty, ei riitä millään tavalla purkamaan julkisen puolen työkuormaa.
Korvauksia täytyy leikkausten sijaan kehittää ja enemminkin kasvattaa. Terveydenhuolto ei saa olla harvojen luksuspalvelu.
Kirjoitttaja on hämeenlinnalainen kansanedustajaehdokas (kok.) ja terveyskeskushammaslääkäri.