Eräs henkilö sanoi minulle vaaliteltalla painokkaasti ja hieman pettyneenä, miten puolueet unohtavat aina eläkeläiset heti vaalien jälkeen. Vaikka eläkeläiset käyvät ahkerasti vaaliuurnilla, jää heidän äänensä kuulumattomiin kahvitermosten puhkunnan vaiettua ja ääntenlaskennan valmistuttua.
Moni eläkeläinen elää todella vähällä – siinä huolensa kertonut henkilö oli aivan oikeassa. Puhutaan jopa sadoista tuhansista eläkeläisköyhyydestä kärsivistä ihmisistä. Eläkeläisköyhyys tarkoittaa, että monilla pientä eläkettä saavilla ei ole kunnolla varaa elämän perusasioihin: asumiseen, ruokaan, vaatteisiin ja lääkkeisiin.
Joukkoon kuuluu moni nainen
Näistä tinkiminen johtaa moniin ongelmiin: riittämätön ravinto rapistaa fyysisesti ja kun lääkkeisiin ei ole varaa, astuu sairaus lopulta kynnyksen yli. Erityisesti moni nainen kuuluu tähän joukkoon johtuen usein siitä, että vuosikymmenten elintärkeä työ kotona ja perheessä ei ole kerryttänyt työeläkettä.
Kulttuurissamme monet ovat tottuneet pärjäämään eikä "valittamaan pienestä", vaikka tilanne olisi mikä. Tämä tekee ikäihmisten köyhyydestä erityisen surullista – jokaiselle kuuluisi oikeus ikääntyä ilman kohtuuttomia huolia toimeentulosta ja pärjäämisestä.
Hallitus on tehnyt paljonkin
Olemme todella muistaneet eläkeläiset tällä vaalikaudella ja toivon työllemme jatkoa myös tulevaisuudessa.
Nyt vaalien alla olen kuitenkin voinut korjata: itse asiassa, tämä hallitus on tehnyt paljonkin eläkeläisten aseman parantamiseksi. Sote-asiakasmaksujen alentamisen, lääkkeiden hintojen alentamisen ja vanhuspalveluiden lisäresursoinnin lisäksi olemme tehneet korotuksia myös kansan- ja takuueläkkeeseen. Siinä vappusatanenkin kalpenee.
Vuonna 2019 täysi takuueläke oli 784,52 euroa, kun tällä hetkellä sen suuruus on 922,42 euroa kuukaudessa. Vasemmistoliiton aloitteesta kansaneläkeindeksiin tehtiin inflaation vuoksi jopa ylimääräinen 3,5 % korotus, joka astui voimaan viime elokuussa.
Indeksikorotukset mukaan luettuna takuueläke on siis noussut hallituskauden aikana 137 eurolla. Näin suurta korotusta voi liioittelematta pitää jopa historiallisena.
Inflaatio on jatkanut jylläämistään
Inflaatio on kuitenkin jatkanut jylläämistään, mikä syö korotuksien tehoa eläkkeiden ostovoiman turvaamiseksi. Siksi vasemmistoliiton mielestä meidän on syytä jatkaa pienien takuu- ja kansaneläkkeiden tasokorotuksia myös tulevaisuudessa.
Edellinen hallitus toteutti indeksijäädytykset, jotka iskivät lujaa moniin pienituloisiin. Ja samanlaisia jäädytyksiä on väläytelty myös näiden vaalien alla oikeiston leikkauslistoissa. Toteutuessaan ne voisivat viedä jopa 100 euroa pienimpien eläkkeiden käyvästä arvosta vaalikauden aikana. Tällaista kylmää kyytiä en voi mitenkään pitää oikeudenmukaisena politiikkana.
Pienituloisia auttavia uudistuksia tarvitaan
Tarvitsemme myös muita suhteessa pienituloisia eläkeläisiä auttavia uudistuksia koko eläkejärjestelmän tasolla. Kuten tiedämme, meillä on vaatimatonta työeläkettä nauttivien vastapainoksi paljon erittäin hyvätuloisia eläkeläisiä. Vasemmistoliitto ajaa siksi työeläkejärjestelmän sisäisen oikeudenmukaisuuden vahvistamista ilman eläkejärjestelmän kestävyyden heikentymistä.
Siksi esitämme, että työeläkkeiden indeksikorotukset tulisi tehdä puolet prosenttikorotuksina ja puolet euromääräisinä korotuksina. Lyhyt esimerkki pelkällä 3 % prosenttikorotuksella: 2 500 euron eläke kasvaisi 75 eurolla, mutta 1200 euron eläke 36 eurolla – kumpi mielestäsi tarvitsee enemmän isompaa korotusta? Euromääräisten korotusten tuominen mukaan parantaisi suhteessa pientä työeläkettä saavien asemaa.
Kuten sanottua: olemme todella muistaneet eläkeläiset tällä vaalikaudella ja toivon työllemme jatkoa myös tulevaisuudessa. Nämä parannukset eivät tulleet itsekseen: politiikassa on helppoa sanoa ja luvata, mutta todelliset päätökset ja arvovalinnat kertovat paljon enemmän. Tämä kaikkien kannattaa muistaa vaaliuurnilla.
Kirjoittaja on riihimäkeläinen kansanedustaja (vas.).