Suomalaisten liikkuminen on herättänyt keskustelua eduskuntavaalien alla. Kyseessä on merkittävä yhteiskunnallinen teema, sillä liikkumattomuuden kustannuksiksi on arvioitu vuosittain jopa 3,2 miljardia euroa (UKK-instituutti 2022).
Opiskelijoiden näkökulma jää keskustelusta usein puuttumaan. Haluamme, että Suomen 300 000 korkeakouluopiskelijaa saavat opiskella hyvinvoivina ja pääsevät työelämään terveinä.
Tuoreimman tiedon mukaan 54 prosenttia korkeakouluopiskelijoista ei liiku terveytensä kannalta riittävästi ja kolmasosa kärsii masennus- ja ahdistusoireista (THL 2021).
Liikunta vähentää ahdistus- ja masennusoireita
Vaikka liikunta ei ole ihmelääke fyysisen tai psyykkisen terveyden ongelmiin, olemme saaneet lukea sekä UKK-instituutin artikkelista 9.3. että Helsingin Sanomien artikkelista 20.3. uusimpien tutkimustulosten osoittavan, että liikunta vähentää ahdistus- ja masennusoireita. Liikunnan vaikuttavuuden tehokkuus on verrattavissa jopa lääkehoidon ja terapian vaikuttavuuteen.
Korkeakoulujen liikuntapalveluissa on parannettavaa, sillä Opiskelijabarometrissä (Otus 2022) tyytyväisyys korkeakoululiikuntaan asettui asteikon puoliväliin. Kyselyssä opiskelijat ilmaisivat tukensa myös liikettä lisäävälle toimintakulttuurille.
Liikuntapalvelut ovat korkeakoulujen velvollisuus
Korkeakouluilla on velvollisuus järjestää liikuntapalveluja, mutta sääntelyn puuttuessa niiden laatu ja määrä vaihtelevat voimakkaasti. Hämeen ammattikorkeakoululla on seitsemän kampusta, joiden opiskelijoiden liikuntamahdollisuudet vaihtelevat kampuskohtaisesti.
Hämeenlinnassa asiat ovat suhteellisen hyvin, sillä kampuksella on oma kuntosali, sisäliikuntasali ja eri yhteistyökumppanien järjestämiä ryhmäliikuntatunteja.
Forssassa, Riihimäellä ja Valkeakoskella opiskelijamäärät ovat pieniä ja liikuntamahdollisuudet rajalliset. Evo, Lepaa ja Mustiala ovat sijainniltaan syrjemmässä ja myös opiskelijamäärien osalta pieniä.
Kampusalueilla on kuitenkin tarjolla ulkoliikuntaa ja mahdollisuuksia osallistua opiskelijayhdistysten järjestämään ryhmäliikuntaan, mutta autottomuus rajoittaa opiskelijoiden liikuntamahdollisuuksia. Nämä kampukset tarvitsevat lisää rahallista tukea opiskelijaliikunnan edistämiseen.
Huono jaksaminen on pois meiltä kaikilta
Opiskelijoiden huono fyysinen ja henkinen jaksaminen on pois meiltä kaikilta. Vaikka kampusten sijoittuminen laajalle alueelle ja opiskelijamäärien vaihtelevuus tuovat haastetta liikuntapalveluja kehittämiseen, tulisi kaikki alueet ottaa yhdenvertaisesti huomioon.
Vaaleissa valittavat kansanedustajat ovat avainasemassa siinä, millaiset mahdollisuudet ja kannustimet korkeakouluille annetaan liikkuvamman opiskeluelämän kehittämiseen. Yhdenvertaisuutta lisäävä ratkaisu on tuoda liikuntapalvelut selkeästi osaksi korkeakoulujen rahoitusta. Liikkuva korkeakoulu -toimintaa tulee jatkaa ja laajentaa tulevalla vaalikaudella.
Kirjoittajista Aino Kouri on Hämeen ammattikorkeakoulun opiskelijakunnan hallituksen puheenjohtaja ja Emilia Junnila Opiskelijoiden Liikuntaliiton puheenjohtaja.