Suomeen kohdistuvan voimakkaan tuulivoimarakentamisen syiksi on esitetty hyvät tuuliolosuhteet, toimiva kantaverkko ja runsas tila.
Rakentamisen väitetään olevan markkinaehtoista. Se vaikuttaa siltä, jos ei huomioida suoria tukia, kuten jäljellä olevaa syöttötariffitukea, preemiojärjestelmää, kaavoitus- ja selvitystukia ja vastedes merituulivoiman ja liitännäiselinkeinon vetytalouden tukia.
Tuulivoimayhtiöt hyötyvät merkittävistä epäsuorista tuista eli ne ulkoistavat suuren osan kustannuksistaan. Yhtiöt eivät osallistu kalliin kantaverkon rakentamiseen, toisin kuin Tanskassa.
Yhtiöt edistävät liiketoimintaansa lunastuslain avulla, vaikka lunastuslaki koskee vain yleistä etua. Ruotsissa linjojen alle jäävästä maasta maksetaan yli markkinahinta.
Iso osa vuokrasopimuksista ei ole hyviä maanomistajien kannalta, osa on umpisurkeita. Puhumattakaan luonnolle ja ihmisille aiheutetuista haitoista. Tanskassa kiinteistön arvon laskusta maksetaan korvaus.
Suomessa pääasiassa ulkomaiset yhtiöt saavat rikkoa perustuslakia, Euroopan ihmisoikeussopimusta ja lunastuslakia. Meillä on maata, mutta ei vähimmäissuojaetäisyyttä asunnon ja voimalan välillä.
Asenne on "asukkaista viis"
Vähimmäisetäisyys tulee asettaa, ja täydentää aina päivitetyllä melumallinnuksella. Ympäristölupa toisi jotain turvaa asukkaille, mutta sitä ei vaadita. Nyt asenne on "asukkaista viis".
Tuulivoimayhtiöt eivät noudata jätelainsäädäntöä, vaan maisemoivat voimaloiden perustukset erittäin edullisesti maaperään, toisin kuin Saksassa, Ranskassa ja Italiassa.
Rakentaminen aiheuttaa merkittävää metsäkatoa (8 hehtaaria voimalaa kohden) ja hiilinielujen häviämistä ilman sanktioita. Helsingin Yliopiston mukaan jopa 25 % voimaloista olisi kannattamattomia, jos luontoympäristöille aiheutetut haitat korvattaisiin. Osuus olisi suurempi, jos laskelmien pohjana olisi käytetty todellisia purkukustannuksia ja maan osalta markkinahintaa.
Yhteisöveron maksu on heikkoa, varsinkin jos yhtiö on ulkomaisessa omistuksessa ja toimii mankala-periaatteella. Kiinteistöverotuksen malli ei ole kuntien näkökulmasta hyvä, mutta on sitä tuulivoimayhtiöille.
Edelliseen hallitusohjelmaan kirjattiin "alennetaan merituulivoiman kiinteistöverotusta". Miten tuleva hallitus toimii – saavatko kunnat merituulivoimasta hyvän potin vai edetäänkö jälleen tuulivoimayhtiöiden etu edellä?
Merituulivoimahakemuksia ovat jättäneet lukuisat erittäin suuret ulkomaiset yhtiöt.
Mitä yhtiöt kehtaavat vielä pyytää?
Mitä tuulivoimayhtiöt vielä kehtaavat pyytää? Saksassa vaaditaan jo käteistä, rahoitusjärjestelyt eivät riitä. Itä-Suomen mahdolliset investoinnit tarvitsevat veronmaksajien tukea, muuten saksalais-ranskalaisen Voimaa Tuulesta-ryhmittymän on vaikeata rakentaa tuulivoimaa.
Tuulivoimarakentamisesta uutisoidaan pääsääntöisesti teknistaloudellisista lähtökohdista.
Suomen menestys ei voi olla siitä kiinni, että asukkaat, luonto ja veronmaksajat poljetaan näiden tuuliyhtiöiden keinotekoisen edullisen rakentamisen vuoksi.
Kirjoittaja on maa- ja metsätaloustieteen tohtori Jyväskylästä.