Suomen pelastusalan ammattilaiset SPAL on huolissaan pelastustoimen ja sisäisen turvallisuuden tulevaisuudesta. Päättäjien on tunnistettava ja ennakoitava varautumiseen ja pelastustoiminnan suorituskykyyn vaikuttavat kriittiset turvallisuuden tekijät.
Mikäli Suomen tavoitteena on olla turvallisuuden kärkimaa, pelastustoiminnan palvelut ja alan kehitys on varmistettava nykyistä pitkäjänteisemmällä rahoituksella ja yli hallituskauden yltävällä ohjelmalla.
Hyvinvointialueilla on pelastajapula. Henkilöstövaje kasvaa vielä nykyisestä, kun pelastusalan ammattilaisista eläköityy neljännes kuluvan vuosikymmenen loppuun mennessä. Lisäksi tarvitaan yli tuhat pelastajaa pelastustoiminnan palvelutasopuutteiden korjaamiseksi.
Pelastajien määrä kaksinkertaistettava
Suomi tarvitsee 2 500 pelastajaa vuoteen 2030 mennessä. Edellytämme riittäviä resursseja pelastajien määrän kaksinkertaistamiseksi nykyisestä. Noin viiden miljoonan euron pysyvä korotus valtion vuotuisessa talousarviossa varmistaa pelastajien uudet koulutuspaikat.
Pelastajien peruskoulutusta on uudistettava ja nykyisille ja tuleville sisäisen turvallisuuden osaajille on oltava kiinnostavia jatkokoulutusmahdollisuuksia.
Pelastustoimen ja hätäkeskustoiminnan koulutusuudistus on toteutettava vuonna 2025. Lainsäädäntöhanke on käynnistettävä pikaisesti ja uudistuksen toteutukselle on varattava rahoitus valtion talousarviossa.
Pelastustoimen ja päättäjien on huolehdittava alan veto- ja pitovoimasta. Pelastusala kilpailee monien muiden alojen rinnalla tulevaisuuden osaajista ikääntyvän työvoiman Suomessa.
Palkkauksen oltava kilpailukykyistä
Palkkaus on yksi merkittävimmistä työn veto- ja pitovoimatekijöistä. Alan palkkausta on kehitettävä ja huolehdittava sen kilpailukykyisyydestä. Myös työuria ja työurajohtamista on kehitettävä.
Pelastuslaitoksista jää ennenaikaiselle osa- tai työkyvyttömyyseläkkeellä noin 40 prosenttia eläköityvistä työntekijöistä. Ennenaikaiset eläköitymiset kuormittavat yhteiskunnan taloudellista kantokykyä, pelastuslaitosten operatiivista suorituskykyä ja koulutusjärjestelmää.
Rikoslaki on päivitettävä ensilinjan auttajien turvaksi. Ensihoitajiin ja pelastaja-ensihoitajiin kohdistuva väkivalta ja sen uhka ovat nykyisin toistuvasti mukana hälytystehtävillä ambulanssissa, kaduilla ja yksityisasunnoissa.
Auttajaan kohdistuva väkivalta ei ole sallittua
Väkivaltaa ei saa hyväksyä työn ominaispiirteenä yhteiskunnassa eikä työpaikoilla, vaan hänelle on tarjottava lainsäädännöllinen viranomaissuoja.
Väkivaltateosta on rangaistava samalla rangaistusasteikolla kuin virkamiehen väkivaltaisesta vastustamisesta jo tehdään. Näin yhteiskunta osoittaa, että auttajaan kohdistuva väkivalta ei ole sallittua.
Sisäisen turvallisuuden resursseista, suorituskyvystä ja alan henkilöstöstä on huolehdittava päätöksenteossa mieluummin etu- kuin takapainotteisesti. Sen ovat osoittaneet yhteiskuntaamme ravistelleet kriisit. Kansanedustajien ja hallituksen on huolehdittava pelastustoiminnasta ja osoitettava se hallitusohjelmassa ja valtion budjetissa.
Kim Nikula
järjestön johtaja
Suomen pelastusalan ammattilaiset SPAL
Vantaa
Veera Järvinen
puheenjohtaja Kanta-Hämeen pelastushenkilöstö
Forssa