Tiistaina oli suurin toivein ja toisinaan lähes kauhun lamaannuttamina lukioissa odotettu päivä, kun kevään ylioppilaskirjoitusten tulokset tulivat julki.
Lukiokoulutus on ollut varsinkin viime vuosina jatkuvien uudistusten kohteena. Vain rahoitus- eli säästöpaineet ovat olleet kestävää laatua. Valitettavasti. Niihin joutuu kiinnittämään myös tasavallan seuraava hallitus huomiota.
Jälleen kerran on luvattua: koulutuksesta ei leikata. Samaan aikaan toisesta suupielestä kuuluu, että kaikesta pitää säästää. Myös tulevaisuudestako?
Pitäisi olla päivänselvää, että väestön ikääntymisestä ja työvoimapulasta kärsivässä Suomessa on tavattoman typerää tinkiä yleissivistävästä koulutuksesta, jonka varassa paljolti lepää maan tulevaisuus ja innovaatiot, myös uudet nokiat. Ei niitä voi tänne mistään tuoda.
Parolan lukiossa varsinaisen huipputuloksen saavuttanut abiturientti Joona Hulkkonen suoritti kokonaista 12 yo-koetta. Hänellä oli hyvin paljon keskitasoa enemmän urakkaa, eikä hänen piste- tai kurssimääräänsä voi pitää minkäänlaisena mittapuuna muille.
Joona Hulkkosen esimerkki kertoo ylioppilaskokeen korostuneesta merkityksestä. Hän varmisti tulevaa opiskelupaikkaansa, koska systeemi menee niin.
Edelleen paikkansa säilyttänyt ylioppilastutkinto koostuu ylipäätään valinnoista, joita lukiolainen tekee opiskelussaan ja monissa tapauksissa jo ennen sitä.
Sanna Marinin (sd.) hallituksen korkeakouluista vastaava ministeri Petri Honkonen (kesk.) vaati viime syksynä luopumista koko ylioppilastutkintojärjestelmästä (MTV 28.9.2022). Se olisi äkkikäännös, jota Honkonen perusteli muun muassa sillä, että ylioppilaskirjoitukset yhtenä isona päämääränä rajaavat liikaa opetusta – ja nuorten valintoja.
Nuorten on tehtävä keskeisiä ja koko myöhempää elämään vaikuttavia päätöksiä jo hyvin varhaisella iällä. Ovatko nuoret siihen valmiita? Eivät läheskään aina, ja selvitysten mukaan aivan liian monet lukiolaiset voivat huonosti ja kärsivät muun muassa masennuksesta (Lukiolaisbarometri 2022). Kolmasosa opiskelijoista kokee tarvitsevansa enemmän tukea opiskeluun. Opiskelijat ovat kaipaamansa tuen ansainneet – ja tilaa valinnoilleen. Ja vielä: kun koulutuksesta ei leikata.
Isot onnittelut ihan kaikille kevään abiturienteille eli tuleville ylioppilaille ja kaikille parhaansa tehneille! Aina voi myös parantaa mahdollisella uusintakerralla.
Yksittäisten abiturienttien tulosten lisäksi vertaillaan taas lukioita. Mikä oli nyt maakunnan paras? Ihan kaikki! Keskinäisten vertailujen tuijottamisen asemasta on uskottava omaan tekemiseen, sen tuloksiin ja aitoon arvostamiseen. Meidän koulu on aina se paras.