Kari Sipilä kirjoittaa Hämeen Sanomien mielipidepalstalla (18.5.), että edellinen hallitus hautasi pääradan peruskorjauksen perustaessaan Suomi-rata oy:n.
Väite on virheellinen ja koko vastakkainasettelu tarpeeton: pääradan peruskorjaus tarvitaan joka tapauksessa eikä Suomirata kilpaile sen kanssa. Tärkeää on ymmärtää, mitä peruskorjaustoimenpitein voidaan saavuttaa.
Helsinki–Tampere-yhteysväli, jolle myös Suomirataa suunnitellaan, on Suomen tärkein ja vilkkain raideyhteys. Se palvelee niin Länsi-, Keski-, Itä- kuin Pohjois-Suomen yhteyksiä pääkaupunkiseudulle ja takaisin muualle Suomeen.
Yhteysvälille ei pystytä lisäämään junaliikennettä
Rataosan käyttöaste on korkea, mikä tarkoittaa, ettei yhteysvälille pystytä lisäämään junaliikennettä ja se on altis häiriöille. Osuudella on myös merkittäviä peruskorjaustarpeita. Nämä ovat valtion väyläverkon investointiohjelmassa ja etenevät Väyläviraston hankkeena.
Tarvittavaa lisäkapasiteettia tai nopeutta peruskorjaustoimenpiteillä ei kuitenkaan saavuteta, vaan niiden tavoitteet ovat toisenlaiset. Peruskorjausta ovat esimerkiksi päällysrakenteen uusiminen koko rataosalla sekä siltojen ja henkilöliikenteen asemarakenteiden korjaukset.
Tavoitteena niillä on säilyttää nykyinen palvelutaso ja mahdollistaa radan käyttö tulevina vuosikymmeninä ilman, että kunnossapidon kustannukset merkittävästi kasvavat. Tähän mennessä suunnitellut peruskorjaukset kestävät 2030-luvun loppuun.
Nopeampi yhteys ja tarvittavaa lisäkapasiteettia
Suomirata toisi Helsinki–Tampere-yhteysvälille sekä nopeamman junayhteyden että tarvittavaa lisäkapasiteettia. Uusi raidepari mahdollistaisi lisää junavuoroja niin henkilö- kuin tavaraliikenteeseen ja toisi enemmän tilaa myös ruuhkaiselle pääradalle. Tämä vähentäisi junaliikenteen häiriöherkkyyttä.
Lisätilan myötä myös pääradalla voisi kulkea nykyistä useampi väliasemilla pysähtyvä junavuoro. Muu Suomi ei jäisi hyödyittä sekään: tunnin junayhteys Helsingin ja Tampereen välillä lyhentäisi vastaavasti muualta Suomesta Helsinkiin kulkevien matkaa.
Esimerkiksi junamatka Seinäjoelta lentoasemalle taittuisi kahdessa tunnissa nykyisen kolmen sijaan.
Suomirata on investointi, jonka hyödyt leviävät ja kertautuvat laajasti koko yhteiskunnalle. Lyhyemmistä matka-ajoista hyötyy valtava määrä käyttäjiä.
Paremmat yhteydet mahdollistavat kasvua ja tuottavuutta
Yhteyksien paraneminen keskeisten kaupunkien välillä luo tiiviimmän ja suuremman talousalueen, joka mahdollistaa kasvun ja tuottavuuden: hyvät yhteydet houkuttelevat niin asukkaita, yrityksiä kuin tutkimus- ja koulutustoimintaa.
Raideliikenteen nopeus ja häiriöttömyys tukee myös kestävää kehitystä, sillä se houkuttelee matkustajia raiteille niin maan sisäisiltä lennoilta kuin henkilöautoliikenteestä. Suomiradan tuoma lisäraidekapasiteetti tukee myös huoltovarmuutta.
Julkisomisteinen suunnitteluhankeyhtiö
Suomi-rata oy on julkisomisteinen suunnitteluhankeyhtiö, jonka omistavat Suomen valtio (51 %), Finavia sekä 20 pääradan vaikutusalueen kuntaa ja kaupunkia.
Suunnitteluprosessi etenee hankeyhtiössä samalla tavoin kuin se etenisi minkä tahansa muun väyläsuunnittelua tekevän tahon käsissä, toimeksiannon mukaisesti ja perustuen lainsäädäntöön, joka ratasuunnittelua eri vaiheissa ohjaa. Uutta ratainfraa koskevat selvitykset ja suunnitelmat ovat kenen tahansa saatavilla yhtiön nettisivuilla.
Pitkäkestoinen ja monitahoinen tehtävä
Suomiradan kaltaisen uuden ja mittavan ratainvestoinnin suunnittelu on pitkäkestoinen ja monitahoinen tehtävä. Hankkeen suunnittelua tulee viedä eteenpäin nyt, jotta tulevilla päättäjillä on käytössään paras mahdollinen tieto, kun investointipäätöksen aika on.
Vain siten voimme varmistaa, että Suomen kuormittunein yhteysväli on myös vuosikymmenten päästä kapasiteetiltaan riittävä, nopea ja häiriötön sekä tukee vihreän siirtymän tavoitteita.
Kirjoittaja on Suomi-Rata oy:n toimitusjohtaja.