Suomen Yrittäjien toteuttama elinvoimabarometri osoittaa, että yritysten arvio Kanta-Hämeen elinvoimasta, verkostoitumisesta ja johtamisesta jää hieman alle valtakunnan keskiarvon.
Kokonaisrankingin kärjessä paistattelevat Uusimaa ja Pirkanmaa. Viiden parhaan joukossa ovat myös Pohjanmaa, Varsinais-Suomi ja Päijät-Häme. Kanta-Häme ei ole barometrissä noussut Päijät-Hämeen tapaan, vaan on vasta kahdestoista.
Maakunnan elinvoima rakentuu tunnetusti useista tekijöistä.
Yritykset noteeraavat Kanta-Hämeen saavutettavuuden ymmärrettävästi parhaaksi elinvoimatekijäksi. Maakunnassa on kuitenkin haasteita erityisesti osaavan työvoiman saatavuudessa.
Huomionarvoista Kanta-Hämeessä on se, että yritykset eivät pidä maakunnan imagoa yritysten kannalta erityisen houkuttelevana. Kehitettävää on poliittisen päätöksenteon näkyvyydessä ja yritysvaikutusten arvioinnissa. Yrityksissä on epätietoisuutta, mistä maakuntaliitto päättää.
Tarvitaan myönteistä ja eteenpäin katsovaa asennetta.
Epävarmuus voisi ehkä johtua uuden maakunnallisen hallintotason, hyvinvointialueiden, aloittamisesta valtakunnassa. Hyvinvointialueilla on kieltämättä jatkossa merkittävä rooli koko maakunnan elinvoiman rakentamisessa.
Hyvinvointialue ei kuitenkaan selitä sitä, miksi juuri Kanta-Hämeessä arviot maakuntahallinnosta ja sen imagosta ovat valtakunnan tasoa heikommat.
Syytä voi epäillä löytyvän osaltaan Hämeen liiton virkamiesjohdon vaihtumisesta viime vuonna. Maakuntajohto on kyllä ollut aktiivinen edunvalvonnan kannanotoissaan ja yleisessä viestinnässään, mutta suorat kontaktit yrityskenttään ovat vähemmällä.
Maakuntaliiton normitehtävät jäävät lisäksi kuntalaisten ja yritystenkin kannalta varsin kaukaisiksi. Maakunnan päätöksenteko jää katveeseen, vaikka aluekehittäminen maakuntakaavoineen koskettaa hyvinkin yrityksiä ja asukkaita.
Maakunnalla ja sen yritystoiminnalla on kuitenkin erittäin paljon yhteistä tavoiteltavaa. Yritysten menestys ruokkii koko maakuntaa ja sen asukkaita. Yrityksetkään eivät pärjää omillaan, vaan tarvitsevat julkisia yrityspalveluita.
Maakunnan nousu on kiinni vetovoimasta, uusien yritysten sijoittumisesta ja nykyisten yritysten toimintaedellytysten vaalimisesta. Tarvitaan työvoimaa ja matkailua.
Avoin keskustelu maakunnan päättäjien, virkamiesten ja eri toimijoiden välillä on hyväksi.
Tarvitaan myönteistä ja eteenpäin katsovaa asennetta. Peräpeiliin on turha vilkuilla.
Alueiden kilpailu resursseista ei tulevaisuudessa yhtään helpota, vaan kiristyy entisestään.