Talousasiantuntijoiden mukaan tavallinen palkansaaja selviää eurokriisistä samoilla neuvoilla kuin muutenkin. Katso myös asiantuntijoiden antamat käytännön selviytymisvinkit yksinhuoltajalle, työssäkäyvälle pariskunnalle, nuorille aikuisille ja eläkeläisille.
Euroalueen talouskriisi on syvempi kuin koskaan. Kriisi on niin paha, että euroalueen hajoamista pidetään mahdollisena, jos ratkaisua ei löydetä.
Apua.
Miten tässä nyt tulisi tavallisen palkansaajan elää?
Veronmaksajien keskusliiton pääekonomisti Minna Punakallio rauhoittelee. Hänen mielestään tavallisen ihmisen ei tarvitse panikoida. Normaalia elämää voi jatkaa.
– Vaikka eurokriisissä on kyse todellisista asioista kuten valtioiden ylivelkaantumisesta ja yli varojensa elämisestä, on tässä osansa myös markkinapaniikilla, Punakallio sanoo.
– Minusta on hirveää, jos tätä nyt ryhdytään ihan hirveästi pelkäämään. Sehän on valtava epäluottamus päättäjiä kohtaan.
Hänen mielestään kriisi toimii hyvänä herätyksenä sekä velkaantuneille euromaille että poliittisille päättäjille.
Ero suurempi uhka kuin eurokriisi
Punakallio uskoo, että euron kriisin saadaan ratkaistua. Mutta mitä sen jälkeen tapahtuu, se onkin kinkkisempi juttu.
– Tuskin mitään nopeaa kasvukautta tulee. Toisaalta en usko, että tässä mikään 90-luvun kaltainen massatyöttömyyskään uhkaisi. Todennäköisesti edessä on hitaan kasvun aika, Punakallio sanoo.
Suomalaisten kannalta oleellista jatkon kannalta onkin, miten yritykset kestävät kolhut ja miten työpaikat saadaan säilymään. Työpaikkojen kaatuminen kun murentaa väkisinkin tavallisen ihmisen taloutta – etenkin, jos yllätyksiin ei ole ennakoiduttu mitenkään.
– Toisaalta, suurin uhka yksityisille talouksille näyttää kuitenkin olevan avioero. Se on se, mikä romahduttaa helposti talouden, kun täytyy hankkia uusi koti ja tehdä monenlaisia muita järjestelyitä.
Rahahanoja ei Punakallion mielestä kannata vääntää kiinni, vaan elämää voi jatkaa normaaliin tapaan – kunhan vain muistaa panna jotain sivuunkin.
Kunnollinen siivu sivuun
Yksityistalouksien tulisi aina varautua yllätyksiin ja välttää liian suuria riskejä, oli sitten päällä Euroopan laajuinen talouskriisi tai ei. Tätä mieltä on Nordean yksityistalouden ekonomisti Anu Numminen.
Tärkeää on ensinnäkin välttää liian suuren lainan ottamista. Nyrkkisäännön mukaan järkevä lainamäärä on korkeintaan kolme kertaa talouden bruttotulot. Jos vuositulot ovat 50 000 euroa, on sopiva lainamäärä tällöin korkeintaan 150 000 euroa.
Lisäksi tulojen ja menojen tulisi olla tasapainossa niin, ettei eletä yli varojen.
Numminen kehottaa myös säästämään. Pahan päivän varalle kannattaisi panna sivuun muutaman kuukauden nettotuloja vastaava summa.
– Jos tulee esimerkiksi lomautustilanne tai työttömyys, kestää jonkin aikaa ennen kuin saa sosiaaliturva-asiat ja ansiosidonnaiset pyörimään. Säästöt auttavat vaikean tilanteen yli myös, jos sattuu sairastumaan tai tulee yllättäviä menoja.
Alhaisen korkotason ja kovan inflaation vuoksi Numminen ei pidä säästötiliä parhaana mahdollisena paikkana makuuttaa rahoja.
– Jos on säännöllinen säästäjä, jolla on esimerkiksi eläkevakuutuksia tai rahastosäästösopimus, kannattaa pitää vain pää kylmänä ja jatkaa säästämistä suunnitelman mukaan. Säännöllinen säästäjä voi hyötyä myös kurssilaskuista.
– Riittävän hajautuksen muistaminen on kaiken A ja O, Numminen sanoo.
Koron nousuihin varauduttava
Sekä Nummisen että Punakallion mielestä asunnon voi ostaa, jos tarvetta siihen on. Korkojen nousuun on kuitenkin syytä varautua, vaikka korkotason onkin ennakoitu pysyvän toistaiseksi matalana.
– Turbulenssia on sen verran, että yksittäisiä korkopiikkejä voi tulla eri syistä.
Piikkejä voi syntyä esimerkiksi silloin, jos eurokriisiä ei onnistuta ratkaisemaan ja edessä on esimerkiksi pankkikonkursseja.
Minna Punakallion mielestä vallitseva tilanne saattaa olla jopa edullinen asunnonostajan näkökulmasta.
– Myyntiajat ovat pidentyneet, joten ratkaisuja ei tarvitse tehdä nopeasti. Myöskään hinnat eivät näytä olevan nousussa. Mielestäni tällaisia ratkaisuja kannattakin tehdä silloin, kun se ei ole yleinen trendi. (HäSa)
Tästä on kysymys
Euroalueen velkakriisille ei ole odotettavissa nopeita ratkaisuja.
Syventyessään kriisi voi johtaa jopa euroalueen hajoamiseen.
Euroopan keskuspankin alensi viime viikolla odotetusti ohjauskorkoaan 0,25 prosenttiyksikköä tasan yhteen prosenttiin.
Päätöksellä on vaikutusta myös tavallisiin asuntovelallisiin, sillä se heijastuu asuntolainojen viitekorkoina käytettäviin euribor-korkoihin.
Elinkeinoelämän tutkimuslaitos (ETLA) ennusti syykuun lopussa kuluttajahintojen nousevan tänä vuonna 3.4 prosenttia. Ensi vuonna elintarvikkeiden ja energian hintojen nousun uskotaan hidastuvan.
Tavallisen suomalaisen ei tarvitse varautua euron hajoamiseen
Tavallisen suomalaisen ei tarvitse varautua euron hajoamiseen millään tavalla. Tätä mieltä ovat olleet talousasiantuntijat.
Euron hajoamista ei pidetty ennen EU:n huippukokousta laajalti todennäköisenä, sillä sen pelastaminen on kiinni pääosin poliittisesta tahdosta.
– Puhe rahaliiton hajoamisesta on mediakeskustelua, jolle en antaisi hirveän paljoa arvoa. Täytyisi hirveän suuria ongelmia syntyä ennen kuin tästä ikään kuin luovutaan, sanoi Elinkeinoelämän Tutkimuslaitoksen toimitusjohtaja Sixten Korkman.
Kreikan ero ei hetkauttaisi euroa
Keskivertosuomalaisen näköpiirissä ei olisi täysi katastrofi, vaikka euro hajoaisikin. Vaikutukset riippuisivat paljolti siitä, irtautuisiko eurosta esimerkiksi vain Kreikka vai useita maita.
– Kreikan eroaminen tarkoittaisi pohjimmiltaan sitä, että heikko lenkki lähtisi pois, mikä ei suuresti euroa hetkauttaisi. Kreikan irrottautuminen tapahtuisi todennäköisesti myös aika suunnitelmallisesti, ja eurosta tulisi rahtusen vahvempi, arvioi OP-Pohjolan pääekonomisti Reijo Heiskanen.
Vaikka euroalue supistuisi enemmänkin, Suomen paikka olisi Heiskasen mukaan vahvemman valuutan ympäristössä. Paineita vyönkiristykseen kyllä tulisi, mutta ei välttämättä suurta vaikutusta käytännön elämään.
– Ei ole syytä sellaiseen varautumiseen, että ikään kuin olisi tapahtumassa jotain katastrofaalista. Itse en ole nähnyt syytä mihinkään erityisiin toimenpiteisiin, Heiskanen kommentoi toissaviikolla.
KÄYTÄNNÖN VINKKEJÄ SÄÄSTÄMISEKSI
Yksinhuoltajaäiti ja alle kouluikäinen lapsi
Perhe asuu vuokralla, ei mainittavaa omaisuutta mutta ei myöskään velkaa. Bruttotulot etuisuuksineen 2400 e/kk.
AN: – Suurin riski on perheen elättäjän eli äidin työpaikan menetys tai vakava sairastuminen. Onko näiden riskien varalle riittävä vakuutusturva olemassa?
– Myös parin kuukauden nettotuloja vastaavien puskurisäästöjen kokoaminen yllättäviä menoja varten on tärkeää. Jos puskurisäästöt ovat jo kasassa, äidin kannattaa aloittaa säännöllinen säästäminen. Pienempikin summa kuukaudessa sivuun laitettuna kerryttää vuosien varrella mukavan potin, jota voi aikanaan käyttää esim. lapsen opiskelun rahoittamiseen, lomamatkaan tai vaikka oman eläkeaikaisen elintason turvaamiseen. Tätä varten kannattaa teettää pankissa henkilökohtainen säästämisen suunnitelma.
MP: – Suurimpana riskinä saattaisi olla työttömyyden uhka tai työkyvyttömyys. Tällaisessa elämäntilanteessa arki on jatkuvaa taiteilemista rahan riittävyyden kanssa. Kehottaisin yksinhuoltajaäitiä pitämään huolta lapsen ohella myös omasta hyvinvoinnistaan (työkyky). Lisäksi olisi hyvä, että esim. tilillä olisi säästöjä vähintäänkin 2000 euroa yllättäviä menoja varten.
Nuori perhe 2 aikuista ja 2 alle kouluikäistä lasta
Suunnitelmissa asunnon vaihto isompaan. Haaveissa 200000 euroa maksava asunto, vanhaa asuntolainaa 80000 euroa. Lisäksi ennestään hieman auto- ja opintolainaa. Bruttotulot 4400 euroa/kk. Säästötilillä 1500 euroa.
AN: – Perheen bruttotulot ovat n 55000 euroa vuodessa, joten yhteenlaskettu lainamäärä ei mielellään saisi asunnon vaihdonkaan jälkeen ylittää 165t euroa (=3krt vuoden bruttotulot). Avainasemassa on vanhan asunnon myynti ennen uuden ostamista, jolloin tarkka budjetti on selvillä.
– Perheellä voisi olla myös hieman enemmän puskurisäästöjä.
– Suurin riski on vanhempien työpaikan menetys ja sairastuminen, joiden varalle kannattaa ottaa riittävä vakuutusturva. Lainaturvavakuutus takaa että oman asunnon pystyy pitämään myös elämän kriisitilanteessa.
– Pitkän tähtäimen säännöllisen säästämisen aloittaminen paitsi vanhemmille itselleen, myös lapsille on kannattavaa. Pankissa voi käydä teettämässä henkilökohtaisen säästämis- ja sijoitussuunnitelman.
MP: – Suurimpana riskinä perheen taloudelle voi olla avioero, joka paisuttaa ainakin alkuvaiheessa elämisen kustannuksia.
– Perheen kannattaa etsiä rauhassa uutta asuntoa ja tarttua sellaiseen, jos hintalaatusuhteeltaan hyvä asunto tulee vastaan. Kannattaa välttää kahden asunnon loukkua; eli myydä ensin oma asunto ja etsiä sitten rauhassa uutta.
– Suosittelisin myös kartuttamaan säästötilille hieman enemmän rahaa vaikka esim. ulkomaanmatkaa tai jotain muuta rentoutumishetkeä varten.
Työelämässä pitkään ollut keski-ikäinen pariskunta
Omakotitalo ja kesämökki. Rahastosijoituksia, ei juurikaan velkaa. Bruttotulot 9000 e/kk.
AN: – Suurimmat riskit ovat työpaikan menetys tai sairastuminen. Näihin liittyvä vakuutusturva kannattaa pitää kunnossa. Perheellä on hyvät tulot ja omaisuuttakin kertynyt mukavasti, joten kantokykyä on useimpien riskien varalle. Kannattaa kuitenkin käydä säännöllisesti pankin sijoitusneuvojan luona tarkistamassa oma tilanne ja tarvittaessa päivittämässä omaa sijoitussuunnitelmaa.
MP: – Tällaisella esimerkkiperheellä asiat ovat taloudellisessa mielessä varsin mukavasti. Yhtenä riskinä voisi kuitenkin olla oman työkyvyn heikkeneminen tai parisuhteeseen liittyvät ongelmat.
Yksin asuva eläkeläinen
Kerrostalokolmio ja metsäpalsta. Ei velkaa. Bruttotulot 1400 euroa kuukaudessa. Säästötilillä 5000 euroa.
AN: – Suurin riski on sairastuminen ja lääke- tai muiden hoitokulujen kohoaminen. Myös mahdollinen isompi remontti asunnossa tekee loven talouteen.
– Puskurisäästöjä on mukavasti yllättäviin menoihin, mutta mitä korkoa 5 000 euron säästöille tällä hetkellä maksetaan? Ainakin osa summasta kannattaisi laittaa vaikkapa edes vähän korkeampaa korkoa maksavalle määräaikaistilille.
– Isompiin menoihin, kuten asunnon remonttiin, kannattaa hyödyntää velatonta asuntovarallisuutta, jota vastaan pankista voi saada edullista lainaa.
MP: – Suurimpana riskinä saattaisi olla sairastuminen. Myös suurehkon asunnon (kolmio on mielestäni iso yhdelle ihmiselle) siivous ja muut kotona pärjäämiseen liittyvät ongelmat saattavat nousta yksinäiselle henkilölle ongelmiksi.
– Tilillä on riittävästi säästöjä, joten niitä ei välttämättä kannata enää pienestä eläkkeestä nipistää. Hänen kannattaisi pitää itseään vireänä ja nauttia elämästään.
Neuvoja antoivat yksityistalouden ekonomisti Anu Numminen Nordeasta sekä Veronmaksajien keskusliiton pääekonomisti Minna Punakallio.