Kun kuuden puolueen hallitus teki budjetin ensi vuodelle, olivat talouden näkymät paljon positiivisemmat kuin nyt. Euroalueen talouden arvioitiin kasvavan yli puolentoista prosentin vauhtia ja Suomen talouden lähes kolme prosenttia.
Nyt euroalueen kasvuennuste on enää puoli prosenttia, eikä Suomellakaan ole enää realistisia mahdollisuuksia päästä noihin kesäisiin arviolukuihin.
Nopeasti velkaantuvalla maalla ei ole muita mahdollisuuksia kuin leikata menoja ja korottaa veroja. Vaalikaudeksi laadittu 2,5 miljardin säästöohjelma ei riitä alkuunkaan.
Suomi velkaantuu noin seitsemän miljardia euroa vuodessa. Se on aivan liikaa nykyisessä tilanteessa. Hallitusohjelmaa tehtäessä varauduttiin huonoihin aikoihin jättämällä varauma, että jos taloustilanne muuttuu, voidaan budjetointia muuttaa.
Helppoa se ei tule olemaan esimerkiksi vasemmistopuolueiden ja kokoomuksen kynnyskysymysten takia. Kokoomuksen puheenjohtaja, pääministeri Jyrki Katainen vakuutti, ettei tuloverotukseen kajota tällä hallituskaudella.
SDP:n ja vasemmistoliiton kynnyskysymys hallituksen lähdölle oli se, ettei yleistä arvonlisäveroa nosteta. Vasemmiston mielestä arvonlisävero on tasavero, joka kohtelee epäoikeudenmukaisesti kaikkein köyhimpiä.
Jos velkaantumista aiotaan merkittävästi suitsia, joudutaan todennäköisesti kajoamaan molempiin. Prosentin tuloveron nosto läpi taulukon tuo miljardin euron verran valtion kassaan. Yleisen arvonlisäveron noston vaikutus on samaa luokkaa.
Muilla veroilla on hyvin vaikea saada samanmoisia tuloja valtion kassaan.
Yritystuista hallitus voi leikata lisää ilman suuria mutinoita. Jopa muutamat suuryritysten yritysjohtajat ovat olleet yritystukien leikkausten kannalla.
Yritystuista on Suomessa tullut liiaksi pysyviä, eivätkä ne ole tuottaneet kaikissa tilanteissa toivottua tulosta. Tuki tulisi jatkossa suunnata yhä enemmän potentiaalisiin kasvuyrityksiin.
Hallitus leikkaa myös kunnilta rajulla kädellä. Kuntauudistus on vasta piirustuslaudalla. Uudistuksen nopeuttaminen voi tiukan taloustilanteen takia tulla nopeasti ajankohtaiseksi.
Hallituksella on äärimmäisen vaikea tehtävä. Samalla kun leikataan ja korotetaan veroja, pitäisi kyetä huolehtimaan siitä, että vaikutukset kansalaisten ostovoimaan jäisivät mahdollisimman pieniksi.
Suomen taloudesta 60 prosenttia syntyy kotimaassa ja kotimaisesta kulutuksesta. Kulutususkoa tulisi ylläpitää. Ongelma on siinä, että niilläkin, joilla olisi varaa kuluttaa, panevat rahansa huonojen päivien pelossa sukanvarteen.
Leikkaukset ja veronkorotukset pelottavat myös hyvin toimeen tulevia kansalaisia, vaikka oma talous pysyykin kunnossa.
Mitä enemmän säästetään pahanpäivän varalle, sen nopeammin pahat päivät tulevat ja sen pahemmaksi muodostuvat.