Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Pelotteet eivät tuo työrauhaa kouluihin

Opettaja-lehden mukaan olisi harkittava, tarvitaanko kouluissa turvamiehiä. Lehti kysyy: “Onko siis Suomessakin mentävä siihen, että opettajien ja oppilaiden turvallisuuden vuoksi kouluissa on oltava turvamies?”

Vastaus: ei ole.

Mitkä valtuudet turvamiehillä olisi? Oikeutta puuttua koululaisten fyysiseen koskemattomuuteen ei heillä tietenkään voisi olla. Sellainen uhkaus on kuitenkin luettavissa Opettajan rivien välistä. Jos turvamiehet tulisivat kouluihin, voitaisiin työrauharukkaset lyödä lopullisesti tiskiin. Siitä vasta anarkia alkaisi.

Opettajan kirjoituksesta henkivän pelon takana piilee se, että opettajat eivät voi enää käyttää väkivaltaa tai uhkailua koulukurin takaamiseksi. Siitä on turha hakea selitystä, jos koulukuri on löystynyt ja lapset hyppivät silmille. Keinojen on löydyttävä toisaalta!

Työrauhaongelmia ei pelotteilla poisteta, vaan rauhallisella ammattitaidolla ja keskinäisellä luottamuksella, joka on toisinaan pitkän ja kivisen tien päässä.

Lasten kasvatusvastuu kuuluu yksiselitteisesti kodeille. Koulut eivät ole kasvatusautomaatteja, joille vanhemmat voivat sälyttää tehtävänsä. Jos lapsi käyttäytyy väkivaltaisesti, ei ole kuin yksi vaihtoehto: hänen huoltajansa on vastuussa.

Lapsen on luonnollisesti ymmärrettävä, että hänen teoillaan on seurauksensa, jos ei muuten niin vähin erin. Sitä sanotaan kasvamiseksi. Tarvittaessa apua on haettava ammattiauttajilta.

Opettaja-lehden mukaan opettaja joutuu oppilaan pahoinpitelemäksi yhä useammin. Helsingissä näin on ynnäilty, mutta siitä ei voi suoraan päätellä, että suunta olisi sama kaikkialla. Tilastointi ja lisääntynyt tiedotus ovat Helsingissäkin tuoneet tapauksia entistä paremmin ilmi.

Yliampuvasta yleistyksestä on lyhyt matka väärään tietoon ja valheeseen. Opettaja-lehti maalailee kauhukuvia, että “useimmiten 7-12-vuotiaat purevat, potkivat tai raapivat”.

Onneksi ainakin kehä kolmosen pohjoispuolella useimmat alakoulun oppilaat ovat koulussa kohtalaisen kiltisti oppimassa, eivät potkimassa.

Olisikohan niin, että kouluissa on maalla ja maakuntakeskuksissa vielä edes jonkin verran jäljellä maalaisjärkeä ja oppilailla opettajien tervettä kunnioitusta?

Hämeenlinnan tuoreen kouluterveysraportin mukaan hämeenlinnalaiskouluissa koettiin fyysistä uhkaa viime vuoden aikana hieman edellisvuotta vähemmän.

Koulun on – niin vaikeaa kuin se onkin – pääasiassa itse huolehdittava työoloistaan. Opettajilla ja etenkin rehtoreilla on iso vastuu koulujen työrauhasta. Sitä ei voi siirtää muille.

Koulut ovat työyhteisöjä, joissa toisinaan väistämättä eteen tulevat yhteentörmäykset on kyettävä ratkaisemaan sivistyneesti. Miten koulu voi muutenkaan suoriutua tehtävistään?

Suomalaiset koulut eivät luojan kiitos ole amerikkalaiseen tai venäläiseen tapaan asemiesten vartioimia linnakkeita, vaan avoimia paikkoja ja sellaisina ne tulee säilyttää.