Kun Mikko muutti kotoaan pääkaupunkiseudulta asumaan Kukkolan palvelukotiin, hän onnistui saamaan päivilleen säännöllisen rytmin. Sohvalla makailu ja kaljoittelu jäi. Mikko sairastaa skitsofreniaa ja myöntää myös alkoholin sotkeneen elämäänsä.
HCN-palvelukotiverkostoon kuuluva Kukkola muutti kevätkesällä 2005 Rajamäeltä Oittiin entiseen veroviraston taloon. Hausjärven keskustaajama on niin Mikon kuin Kukkolan yksikön vastaavan sairaanhoitajan Heidi Lehdon mielestä ottanut uudet asukkaat harvinaisen hyvin vastaan.
Tuettua asumispalvelua ja sosiaalista kuntoutusta mielenterveyskuntoutujille antavaa asumisyksikköä ei Hausjärvellä vastustettu.
– Minä käyn kirjastossa, kuntosalilla ja päivittäin kaupassa. Tapaan ihmisiä ihan luontevasti. Paikkakuntalaiset eivät syrji, mutteivät ole kiusallisen uteliaitakaan. Täällä meidän talommekin on väljä ja viihtyisä, kehuu Mikko vilpittömästi.
Sairaus vei kyvyn siivota
Mikolla on takana sairaalajaksoja ennen kuntoutusasumista. Kun sairaus sai otteen, kyky siivota ja selviytyä arkisista toimista heikkeni.
– En halunnut kohdata kotiin menemistä, kun siellä oli niin siivotonta enkä kuitenkaan saanut siivottua. Sitten sitä lipsahti kaljoittelemaan, että unohtaisi ympäristön ja oli taas kaverien kanssa kierteessä. Lähdin heti mielenkiinnosta kokeilemaan tätä tuettua asumista, kun tilaisuus tuli.
Nyt Mikko on talon innokkain siivooja, jolla on huoneessaan myös lukemattomia viherkasveja ja oma lemmikkinsä Nelli.
– Seuraava tavoite on päästä työkokeiluun kirjastoon. Kesällä olin jo vanhainkodin talonmiehen apulaisena kuusi viikkoa. Parin vuoden kuluttua voisin olla jo siinä kunnossa, että voisin asua itsenäisesti ja hoitaa asiani töiden ohella. Sohvalle en enää lähde löhöilemään, miettii Mikko tulevaisuutta.
Sairaalan ja kadun välissä
HNC-palvelukotiverkoston toimitusjohtaja Seppo Tuominen kertoo, ettei läheskään kaikilla mielenterveyspotilailla ole yhtä hyvää onnea kuin Mikolla.
– Suomessa on tuhansia tai jopa kymmeniätuhansia mielenterveyspotilaita, jotka ovat sairaalan ja kadun välisessä kierteessä. Heillä on sairauden lisäksi päihderiippuvuutta ja sosiaalisia ongelmia eivätkä he pysty pitämään itsestään huolta, Tuominen kertoo.
HCN-Huuna-palvelukodit syntyivät 1980-luvun lopulla Tervakoskella helpottamaan potilaiden tilannetta. HCN-ketjuun kuuluu jo 14 yksikköä, joista Hämeenlinnassakin toimivat Tyrvännön ja Visamäen palvelukodit. Kuntoutus ei kuitenkaan tavoita läheskään kaikkia sitä tarvitsevia.
Osasyy on kuntien tiukka talous, mutta vähintään yhtä suuri syy löytyy potilaiden elämäntilanteesta.
– Moni ei halua tukea asumiseen tai kuntoutumiseen. Omaa sairautta ei tunnusteta, vaikka sitä hoidettaisiin sairaalassa tai säännöllisesti avohoidossa. Tukea ja ohjausta ei voida antaa pakkokeinoin, Tuominen sanoo.
Eteenpäin pienin askelin
Kun mielenterveyspotilas havahtuu itse tarttumaan tilaisuuteen, kuntoutus voi onnistua. Psykiatrinen sairaanhoitaja Heidi Lehto muistuttaa, että sairaus on pitkäaikainen eikä muutoksia tapahdu nopeasti.
– Moni asukas tulee sairaalasta, jaksaa meillä nousta pienellä patistuksella vuoteesta aamulla, jaksaa osallistua ruokailuihin ja huolehtia itsensä ja vaatteidensa puhtaudesta. Kannustus auttaa, mutta kuntoutuminen alkaa vasta, kun asukkaalla itsellään herää halu onnistua, Lehto kuvailee.
Kukkolassa asukkailla on omat huoneet, yhteiset ruokailutilat ja molemmissa kerroksissa oma pikkukeittiö. Ruoka tuodaan taloon valmiina, mutta asukkaat pitävät huolen kattamisesta ja siivoamisesta.
Asukkaat käyvät työsalilla joka päivä kuntouttavassa työssä, jossa pakataan tuotteita alihankintana ulkopuoliselle yrittäjälle.
– Muutaman kerran vuodessa käymme esimerkiksi teatterissa ja jääkiekkomatsissa, mutta viikoittain teemme pieniä retkiä lähiympäristöön. Sosiaalisuus lisääntyy, kun asukkaat toimivat yhdessä, Lehto kertoo.
Kukkolassa on 24 asuntoa, joiden lisäksi erillisessä rivitalossa on kahdeksan tukiasuntoa. Asukkaita on nyt vain 26, joista tukiasunnoissa viisi. Hoitajia Kukkolassa on seitsemän. Heistä valtaosa asuu Hausjärvellä, Hyvinkäällä tai Riihimäellä.
HCN-ketjun palvelukodeissa on yhteensä 400 kuntoutettavaa Lisäksi verkostolla on Vantaalla kaksi toiminnaltaan hieman erilaista toimipistettä. Päihteetön asuntola tarjoaa 24 asukaspaikkaa, ja hoitokodissa on 18 paikkaa ympärivuorokautista huolenpitoa tarvitseville dementoituneille vanhuksille. (HäSa)