Seitsemän sisarusta saakoot toisensa. Vaikka veljeksiä eivät näytä olevan. Näin janakkalalaisesta näkökulmasta ratkaisu olisi hyvä. Nimittäin, jos suurkunta ei synny, pettynyt Hämeenlinnan johto aiheuttaisi seudulliseen ja kuntayhtymien yhteistyöhön suuret ongelmat. Näinhän on lehdessä ilmoitettu.
Yhtymisen jälkeen seudulla olisi vain kaksi toimijaa: Hämeenlinna ja Janakkala. Niiden kesken yhteistyön kuvittelisi sujuvan, ainakin henkilövaihdosten jälkeen.
Yhdistymishankkeessa on psykologisen otteen puute ollut silmiinpistävää. Toivottavasti sellainen ei ratkaisujen jälkeen jatku.
Seitsikon yhtymisessä olisi vuosiksi muutoskitkaa, eivätkä kustannukset pitkään aikaan laskisi. Ajan mittaan tuloksia todennäköisesti syntyisi. Useimpien kunnallisten palvelujen kohdalla on erittäin vaikea saada suuria säästöjä ilman palvelutason oleellista heikentämistä.
Automatisointi on joskus vaikeaa
Koulu-, terveys- ja sosiaalipalvelut ovat työvoimavaltaisia. Niitä on vaikea automatisoida.
Lehmien ja sikojen hoidossa automatisointi pelaa. Mutta tuskin se lasten tai vanhusten hoidossa taikka opetuksessa sujuisi. Vanhusten hoidon automatisointia kyllä tutkitaan. Ja ehkä yksityistämisellä päästään kokeilemaan robottihoitoja ja niiden avulla suurempaan “tehokkuuteen”. Tehokkuus ja taloudellisuushan ovat eräiden mielestä kaiken a ja o.
Meillä on muutamia hyviä esimerkkejä seudun yhteisistä palveluista, esimerkiksi kansalaisopisto, taloushallinto jne. Niissäkin kiistämättä joskus vastuuta pallotellaan. Huonoista mainittakoon pelastuslaitos, joka tosin on valtion vaatimuksesta muodostettu ja käsittää koko maakunnan. Siinä isäntäkuntamalli ei ole toiminut. Hämeenlinna ei ole kyennyt vastuutaan hoitamaan. Kustannukset ovat ryöstäytyneet.
On muitakin yhteistyöhankkeita, jotka ovat lisänneet tai tulevat lisäämään kuluja. Yksi on yhteinen lääkäripäivystys, joka ainakin Janakkalan osalta näyttää lisäävän melkoisesti kunnan kuluja. Monesta muusta näkökulmasta se saattaa olla edistystä.
Suuri ei aina ole kaunista
Suuri ei aina ole kaunista. Joissakin toimissa se on hyväksi. Mutta toisissa se tuo lisäportaita hallintoon, uusia johtotasoja. Virkamiesten (vaikutus)valta kasvaisi nykyisestäänkin.
Lähes vuosi sitten kirjoitin Janakkalan-Rengon Sanomissa:
“Janakkala on kooltaan aika ideaalinen kunta. Olemme kyenneet tuottamaan palvelut varsin kattavasti ja mikä merkittävää usealla toimialalla huokeammalla kuin esimerkiksi Hämeenlinna. Emme ole nähneet, että kuntaliitos parantaisi palveluja ja varsin todennäköisesti ne tulisivat jopa kalliimmiksi.”
“Olemme valmiita selvittämään yhteistyötapoja seudun kuntien kanssa. Selvitysten jälkeen vasta on johtopäätösten aika. Ja jos suur-Hämeenlinna osoittautuu paremmaksi ja huokeammaksi palvelujen tuottajaksi, sekin on mahdollista hyväksyä. Mutta ei sikaa säkissä osteta.”
“Suurin ongelma tässä kuntahässäkässä on ylenkatse demokratiaa kohtaan. Aikataulut ovat niin kireitä, etteivät edes kuntien päätöselimet ehdi pohdiskella ratkaisuja. Hallitus on kauniisti puhunut kansalaisvaikuttamisen lisäämisestä ja tehnyt ohjelmiakin siitä. Mutta Matti Vanhasen (kesk.) hallituksen kuntahankkeen aikatauluihin ei kuntalaisille, kansalaisille ole varattu mitään roolia! Sama sävel on seudun valmisteluissa – kiireellä ilman avointa keskustelua.”
Kunnanjohtajavetoisuus iso ongelma
Iso ongelma tässä seudullisessa hankkeessa on sen kunnanjohtajavetoisuus. Siitä auttamatta seuraa demokratiavajetta, keskustelemattomuutta ja ulkopuolisuutta.
Kuntapoliitikot ovat olleet sivuroolissa. Uskottavia seutupoliitikkoja ei ole ilmaantunut. Lisäisivätkö vai vähentäisivätkö päätoimiset luottamushenkilöt demokratiaa suurkunnassa?
Jos suur-Hämeenlinna syntyy, se edellyttänee muutamia rajojen tarkistuksia. Ainakin kartalta katsoen Lammin länsiosat “kuuluisivat” Janakkalaan ja Hausjärvelle. Miten lie Rengon itäosan laita?
Ja jos Janakkala liittyisi “suureen” mukaan, se merkitsisi kunnan jakoa niin, että Tervakosken seudusta tulisi osa Riihimäkeä.
Esko Helle
Kirjoittaja on valtiopäiväneuvos, valtuutettu (vas.), Janakkala.