Kasvava huoli terveydenhoidon voimavarojen riittämisestä myös tulevaisuudessa synnyttää toistuvasti ilmiöitä, joiden seurauksena henkilöresurssit varsinaisessa käytännön hoitotyössä pysyvät ennallaan, mutta hallinnointi ja johtaminen haukkaavat entistä suuremman palan.
Tällainen ilmiö on myös nyt rakenteilla oleva alueterveyskeskus. Sille ollaan heti ensihätiin palkkaamassa johtavaa lääkäriä ja osastonhoitajaa kehittämään tulevaa toimintaa. Näiden henkilöiden palkat ja työpanos ovat pois välittömästä sairaan- ja terveydenhoidosta. Ja tulevat olemaan jatkossakin.
Hallinnollinen työ kokouksineen, johtamiskoulutuksineen
sekä tietoteknisten järjestelmien kehittämissuunnitelmineen tulee jatkossakin pitämään nämä johtajat näyttöpätteittensä ääressä ja tutustumismatkoilla.
Hämeen Sanomissa 5.2. alueterveyskeskushankkeen kehityspäällikkö toteaa, että Hämeenlinnan seudun kahdeksan kunnan alueella toimii kolme terveyskeskusta ja että moni hallinnollinen asia tehdään kolmeen
kertaan. Nämä sanat on syytä painaa mieleen.
Luultavaa on, että tulevassa alueterveyskeskuksessa hallinnollisia alueyksikköjä tulee olemaan yhtä paljon ja niiden päälle vielä keskusorganisaatio.
Joka tapauksessa on varmaa, että hallinnollista työtä tekevien henkilöiden määrä voi vain kasvaa. Tätä tietysti pyritään hämärtämään nimitysteknisesti niin kuin tähänkin asti. Johtajat ja päälliköt ovatkin johtavia ja hallinnollisia LÄÄKÄREITÄ ja johtavia yliHOITAJIA aivan kuin nämä olisivat tekevinään muuta kuin paperitöitä.
Väestökyselyt osoittavat ihmisten olevan tyytyväisiä terveyskeskuspalveluihin. Huutavaa tarvetta tällaiseen organisatoriseen asian vatkaamisen ei siis ole. Jos suurkunta tulee, tilanne on ehkä toinen. Mutta talonpoikaisjärki sanoo, että silloinkin terveydenhoitopalvelut kannattaa rakentaa olemassaolevan, toimivan palveluverkoston varaan. Ei siihen tarvita montakaan kehityspäällikköä, toimikuntaa, seminaaria, osaprojektia, hallintomallia…
Mitäpä jos tekisimme kaikki vain oikeita töitä.
Teppo Turja
Kalvola