Pääsiäisen jälkeenkin on hyvä vielä hetkeksi hiljentyä elämän ja kuoleman peruskysymysten ääreen.
Tässä meitä auttaa Italian entinen terveysministeri ja syöpäasiantuntija Umberto Veronesi, joka muistuttaa, että meillä jokaisella on suurempi riski saada syöpä tavallisen ruuan syömisestä kuin saasteisen ilman hengittämisestä. Veronesin mukaan jopa kolmannes kasvaimista aiheutuu ruoasta.
Onneksi Veronesilla on myös hyviä uutisia: syöpäriski vähenee, jos syömistä vähentää. Jos jotain pitää syödä, Veronesi suosittelee hedelmiä ja vihanneksia. Ilmeisesti niissä vaikuttavat torjunta-aineet ja muut epäpuhtaudet eivät olekaan vaarallisia.
Veronesin esityksen voi tulkita myös siten, että jos syömisen lopettaa kokonaan, eivät ruoka-aineetkaan ehdi kasvaimia aiheuttamaan. Tietysti tällä radikaalilla päätöksellä olisi kuoleman kaltaisia sivuvaikutuksia.
On kuin länsimaissa haluttaisiin unohtaa se tosiseikka, että elämä on vaarallinen asia ja lääketieteen sekä terveyskasvatuksen elämää pidentävistä edistysaskelista huolimatta se päättyy poikkeuksetta kuolemaan. Aina.
Tähänastisen tutkimustiedon asiasta voi helposti kiteyttää sanomalla, että kaikki on vaarallista. Kaupunki-ilma aiheuttaa astmaa, perunalastuista saa syövän, rasva tukkii verisuonet, tupakoitsijat saavat keuhkoahtaumataudin, remonttihommista saa asbestoosin, työpaikoilla tapahtuu työtapaturmia, liikenteessä sattuu yllättävän talvikelin aiheuttamia onnettomuuksia ja kotiinsa vasta moni onkin menehtynyt. Vesikin on myrkkyä, jos sitä nauttii liikaa.
Tieto lisää nykyihmisen tuskaa, mutta riskejä on vain otettava, jos elämässään aikoo tehdä jotain muutakin, kuin kärvistellä odottamassa väistämätöntä.
On sitä kuoltu ennenkin, mutta silloin ei tiedetty mihin.
Kukaan ei enää kuole vain vanhuuteen. Parantuneiden tutkimusmenetelmien ansiosta perikunnat voivat hämmästellä sitä syndroomien, oireyhtymien ja lyhenteiden kirjoa, jotka meiltä kaikilta ennemmin tai myöhemmin hengen vievät.
Sairauksia paitsi tunnetaan enemmän kuin koskaan niitä myös osataan parantaa paremmin. Traagista onkin, että vaikka taloudelliset mahdollisuudet eivät ole koskaan olleet paremmat, ei kellään enää tunnu olevan varaa rahoittaa uusia, edistyneitä hoitoja. Kysehän on valinnoista.
Jos aikoo elää, on syötävä. Ja jokaisen suupalan kanssa joutuu ottamaan riskin siitä, että elämän korttipakasta saa huonon käden.
Ehkä eräs nyttemmin jo kuollut ja kuopattu kotimainen huumorilehti olikin totuuden lähteillä parodia-artikkelissaan, jossa kerrottiin hämmästyttävästä tutkimuksesta, jossa havaittiin jokaista syöpään sairastunutta yhdistävä tietty seikka.
Jutun otsikkona oli iskevästi “lusikka aiheuttaa syöpää”.