Hämeen Sanomien jutussa (6.10. 2004) mainittiin Juteini-talossa tiistai-illan vaalikeskustelussa esittämäni kysymys Hattulan poliittisten vaikuttajien näkökannasta Hattulan ja sen pienten naapurikuntien yhteistyöhön.
Esitin, että Hämeenlinnan ympäristökunnat voisivat muodostaa kaupungin ympärille ns. reikäleipäkunnan ja toimia yhdessä.
Arvattavaa oli, että nykytilaa etäämmälle ei uskallettu katsoa. “Hattula on hyvä kunta juuri nyt” ja “me vain menettäisimme, jos liittyisimme meitä huonompiin kuntiin” olivat tyypillisiä vastauksia. Eipä siinä muistunut mieleen pääministerinkään patistelu kuntiin päin tiiviiseen yhteistyöhön ryhtymisestä.
Kuinka onkaan muualla? Ruotsissa kuntia on 220, Tanskassa suunnitellaan kuntien minimikooksi 20 000 asukasta.
Suomi tulee perässä, haluttiinpa tai ei. Se, joka ensinnä rupeaa veturiksi, on etulyöntiasemassa. Kannattaisiko sittenkin jatkaa osin rauenneita liittymisponnisteluja?
Onko Hattula hyvä kunta, voivat ainakin pohjoishattulalaiset, Tyrvännön asukkaat, kysyä.
On kestopäällystetty tie vaikkei sitä aina talvisin muistetakaan aurata, on jo katuvaloja ja monta muuta hyvää.
Mutta vesi on kuitenkin meidän kulmallamme niin kehnoa, että täytyy palokunnalta tai Parolan kaupoista hakea juomavesi. Ruosteinen talousvesi syövyttää pelit ja pensselit, onneksi yhdestä kaivosta saa vielä kantamalla pesuveden.
Hoi päättäjät! Täällä tarvitaan kunnallistekniikka muutoinkin kuin vaalipuheissa. Maksamme saman taksan mukaan kunnallisveroa kuin keskustassa asuvat.
ksi asia on meillä sentään paljon paremmin kuin kantahattulalasisilla. Meillä on vanhaa perua kaunis entisen Tyrvännön kunnan vaakuna, nyt tosin kyläyhteisömme tunnuksena.
Emme ikipäivänä luovuttaisi sitä koko kunnan tunnukseksi, pidettäköön tuo kovin kömpelö ja heraldisestikin ällöttävä ristisiltavaakuna kunnanvaakunana.
Antti Rytkönen
kunnallisvaaliehdokas (vas.)
Hattula