Nyt ovat käsillä kirjaimellisesti suomalaisen ruoan syntyhetket.
Lähiruokapyöräilyn joukkue pysäyttää pyörät tienvarteen, vaikka ensimmäiselle etapille on vielä jonkin matkaa. Tien viereisellä pellolla hoipertelee vastasyntynyt vasikka.
– Se on vielä ihan märkäkin, varmaan ihan juuri syntynyt, hämmästelee pyörältään hypännyt Heidi Kontio.
Hämeen liiton työntekijät osallistuivat perjantaina MTK Hämeen ja Kasvua Hämeessä -hankkeen järjestämään pyöräilytapahtumaan, joka on jatkoa aiempien vuosien lähiruokaviestille. Samalla Hämeen liitto ja Päijät-Hämeen liitto esittivät toisilleen haasteen: Kumpi maakunta onnistuu lisäämään naapuria enemmän lähiruoan käyttöä julkisissa keittiöissään vuoteen 2015 mennessä?
Tällä hetkellä Kanta-Häme on johdossa enemmän kuin turvan mitalla, sillä 20 prosenttia kuntien ostamista elintarvikkeista tulee oman maakunnan sisältä. Päijät-Hämeessä vastaava luku on 10 prosenttia.
Pienissä kunnissa helpompaa
MTK Hämeen aluepäällikkö Kari Aikio kertoo, että yleensä pienissä kunnissa on helpompi suosia paikallista. Tämä johtuu ostomääristä.
– Kun määrät ovat pieniä, ei hankintaa tarvitse kilpailuttaa, Aikio selittää.
Aikio korostaa pienten yritysten merkitystä kunnantaloudelle. Puolet kuntien verotuloista tulee yrityksiltä. Kun kunta ostaa oman alueen perunaa, kasvattaa se myös omia verotulojaan.
Lisäksi Kanta-Hämeessä joka kymmenes työpaikka on Aikion mukaan sidoksissa elintarvikkeiden tuotantoketjuun.
Porkkanapelloissa löytyy
Aamukymmenen aikaan lähiruokaletka saapuu ensimmäiselle etapille Ari ja Minna Hiiren maitotilalle. Pihalla 3-viikkoinen Juhla-vasikka kerää silityksiä.
Hämeen maakuntajohtaja Juhani Honka kertoo, että pyörän selkään oli helppo hypätä, sillä hän kattaa mielellään lähiruokaa myös omaan ruokapöytäänsä.
– Olen innokas kalastaja, joten syön paljon kalaa. Lisäksi ostan paikallisia vihanneksia, juureksia ja marjoja sekä poikkean mielelläni maakuntamatkoilla tilamyymälöihin. Joskus maistelen myös Lammin sahtia, Honka luettelee.
Kanta-Häme onkin erityisesti juures- leipä- ja marjakunta. Esimerkiksi neljännes Suomen porkkanoista kasvaa Kanta-Hämeessä.
Lypsylehmät elävät väljästi
Hiirten maitotilalla elää 32 lypsylehmää. Suomessa keskikokoisella lypsykarjatilalla on 28 lehmää, mikä on kansainvälisesti varsin vähän.
– Siinä on esimerkiksi se hyvä puoli, etteivät vakavat eläintaudit leviä hallitsemattomasti, Kari Aikio sanoo.
MTK:n keskusliiton kesätyöntekijä Kirsi Vienola on sitä mieltä, että eläinten hyvinvointi on tärkeä syy suosia lähiruokaa. Lisäksi hän ei tahtoisi Suomen joutuvan tuontimaiden armoille.
– Ruoan hinta maailmalle heittelee, joten on hyvä säilyttää tuotanto Suomessa, Vienola sanoo.
Kanta-Häme ruokkisi omansa
Tällä hetkellä Kanta-Häme on omavarainen. Aikio kertoo, että maakunnassa pystyttäisiin tarpeen tullen tuottamaan riittävästi monipuolista ruokaa maakunnan asukkaiden ruokkimiseksi.
– Esimerkiksi Uudellamaalla tähän ei pystyttäisi, Aikio vertaa.
Lähiruokapyöräiljät jatkoivat maitotilalta Hauhon vanhalle raitille, Ilorantaan, Arja ja Janne Näsin maitotilalle Tuulokseen, Tuulosrievään ja lopulta Kapakanmäelle. (HäSa)