Hämeen Sanomien urheilutoimikunta valitsi toisen kerran valmentajan – ja Jukka Jalosen – Kanta-Hämeen urheilun vuoden ykköseksi.
Riihimäkeläinen Jalonen, 49, on Suomen jääkiekkomaajoukkueen päävalmentaja. Hän johdatti Leijonat maailmanmestaruuteen viime keväänä Slovakiassa pidetyissä kisoissa.
Edellisen kerran valinta osui Jaloseen viisi vuotta sitten. Hän oli vuonna 2006 Suomen mestaruuden voittaneen HPK:n päävalmentaja.
Hämeen Sanomien urheilutoimikunnan valinta oli yksimielinen. Urheilutoimikunta painottaa, että Jalonen saa palkinnon myös kaikkien HPK-taustaisten mestarileijonien puolesta. Kulta-Leijonien maalivahti oli vielä viime kaudella HPK:ssa torjunut Teemu Lassila. Joukkueen hyökkääjistä Kerhon kasvatteina voi pitää keskushyökkääjä Niko Kapasta ja Janne Lahtea. Lassila pelaa nyt KHL-liigaa Metallurg Novokuznetskin puolesta, Kapanen hyökkää saman sarjan AK Bars Kazanissa ja Lahden joukkue on SM-liigan Jokerit.
Leijonien mestaruusjoukkueeseen kuuluivat myös hämeenlinnalaiset Kari Brusin ja Juha Sulin. Brusin on maajoukkueen huoltaja ja Sulin hieroja.
Jussi Ala-Nikkola on Hämeen Sanomien urheilutoimikunnan puheenjohtaja. Toimikuntaan kuuluvat lisäksi Päivi Joenmäki, Esko Aaltonen, Marko Palo, Mauno Töllikkö ja Hämeen Sanomien päätoimittaja Pauli Uusi-Kilponen. Hämeen Sanomien urheilutoimituksen esimies Timo Lainesalo on toimikunnan sihteeri.
“Aikamoinen ?hässäkkä”
Kevään maailmanmestaruus näytti, että Leijonat on Suomen seuratuin urheilujoukkue. Juhlahumu oli valtava ympäri Suomen, kun Leijonat pieksi Ruotsin huikean kolmannen eränsä ansiosta MM-finaalissa. Kisojen jälkeen torit ja hallit täyttyivät, kun sankareita juhlittiin.
– Aikamoinen hässäkkä, Jalonen muistelee mestaruuden jälkeistä aikaa hymyssä suin.
Eikä mestaruus ole vieläkään unohtunut. Sen Jalonen huomasi viimeksi Moskovan EM-sarjaan kuuluvassa turnauksessa.
– Olimme hotellin alakerrassa pöydän ääressä istumassa, kun viisi noin kymmenvuotiasta venäläispoikaa tuli pyytämään minulta nimikirjoitusta. Tuskin olisivat sitä pyytäneet, ellemme olisi voittaneet mestaruutta. Ja samassa pöydässä istui minua paljon kovempia äijiä, muun muassa Kurrin Jari, mutta heiltä ei nimmaria kyselty. Voittaminen on urheilussa iso juttu ympäri maailman, mestarivalmentaja naurahtaa.
Mestaruus on tuonut Jaloselle erilaisia palkintoja ja kunnianosoituksia. Hänet nimettiin muun muassa jääkiekkoleijonaksi. Riihimäen kaupunki muisti valmentajaa stipendillä, joka koituu riihimäkeläisen jääurheilun hyväksi.
Jalosen mieleen on jäänyt hyvin myös Posetiivarien kunnianosoitus: valinta vuoden positiivisimmaksi pomoksi.
– Tietysti tuntuu hyvältä saada tunnustusta työstään, vaikka ei kukaan sen takia työtä tee, Jalonen tuumaa.
Yhteistyö ?on voimaa
Hän korostaa, ja on aina korostanut, koko valmennustiimin merkitystä.
– Hyvästä esimerkistä käy viime viikonlopun Moskovan turnaus. Meillä oli ennen Ruotsi-ottelua alla kaksi vaikeata peliä, joissa tuloskin oli huono. Koko tiimiltä tuli hyviä ideoita, joilla saimme pelaajat käyttämään vahvuuksiaan. Päätökset tehtiin nimenomaan yhdessä.
Päävalmentaja on kuitenkin aina valmennustiimistä eniten esillä, meni hyvin tai huonosti.
– Kun menee hyvin, päävalmentajaa suitsutetaan. Ja kun menee oikein huonosti, päävalmentaja saa kenkää.
Kohti ?kevättä
Tämän jääkiekkokauden kohokohta on Helsingissä huipentuvat MM-kisat. Jokainen arvaa, että Leijonat on silloin julkisuuden valokeilassa päivittäin.
– Tietysti vaarana on, että kisojen aikaan on aika härdelli. Olemme niitä asioita jo miettineetkin. En kuitenkaan usko, että kotikisoista on meille haittaa. Olemmehan aina pelanneet hyvää lätkää kotiyleisön edessä Karjala-turnauksessakin. Miksi emme nyt pelaisi?
Marginaalit ovat kuitenkin pienet.
– Yksittäinen peli ratkaisee – puolivälierä, välierä ja finaali. Kahden joukkueen välinen ero vain kapenee niissä peleissä, kun panokset kasvavat. Silloin altavastaaja voi lähteä peliin helpommasta tilanteesta. Sillähän on vain voitettavaa.
Kevään MM-joukkueen spekulointi on tässä vaiheessa kautta aika turhaa. Jalosella on vielä iso lista pelaajia, joista on vara valita, mutta joista osa pelaa samaan aikaan omissa seurajoukkueissaan NHL:n herruudesta.
– Varmasti meillä on pari joukkueellista MM-tason pelaajia – miehiä, jotka uskaltavat arvokisoissa pelata omilla vahvuuksillaan.
Jalosen mukaan suomalaispelaajilla on joka tapauksessa halu pelata maajoukkueessa.
– Jos pelaaja kieltäytyy maajoukkuekutsusta, hänellä on siihen lähes aina pätevä syy.
Seuraavaksi Jalonen valitsee joukkueen kuitenkin helmikuun EM-sarjan kauden kolmanteen turnaukseen, joka pelataan Tukholmassa. Hän myöntää, että valmentajan mielessä prosessi on käynnissä koko ajan.
– Sunnuntaina tulimme hallille pari tuntia ennen Ruotsi-ottelua. Jäin yksin koppiin ja rakentelin paperille Tukholman turnauksen joukkueen ja näytin sen sitten valmennustiimille. Se oli muuten aika kova joukkue.
Valoisa ?tulevaisuus
Jalonen näkee suomalaisen jääkiekkoilun tulevaisuuden valoisana.
– Suomen kiekkoilun tila on hyvä, parempi kuin muutama vuosi sitten. Meillä on paljon lahjakkaita 1990-luvulla syntyneitä pelaajia.
Vatanen, Granlundit, Armia, Salomäki, Donskoi, Barkov ja kumppanit pitävät huolen siitä, että Suomen lippu pysyy salossa korkealla kansainvälisissä karkeloissa.
Jalonen on nähnyt, että 1990-luvun loppupuolen pojissakin on potentiaalia vaikka mihin.
– Esimerkiksi Saarelan Pasin vuonna 1997 syntynyt poika on aika jäätävä C-nuorten SM-sarjassa.
Joukko tulevia tähtiä kamppailee tapanina alkavissa 20-vuotiaiden MM-kisoissa Kanadassa. Jalonen oli nuorten kisoissa paikalla vuosi sitten.
– Se on todella hieno tapahtuma. Suomen joukkueella on nyt mielestäni poikkeuksellisen hyvä hyökkäyskalusto. Siinä on pelaajia, joilla on mahdollisuus päästä tällä kaudella myös A-maajoukkueeseen.
Siis muitakin kuin Mikael Granlund, joka on jo nyt yksi suomalaisen kiekkoilun johtotähdistä. (HäSa)
Kanta-Hämeen vuoden urheilijat
Hämeen Sanomien urheilutoimikunta on valinnut Kanta-Hämeen vuoden parhaan urheilijan vuodesta 1972 lähtien. Vuosien saatossa maakunnan rajatkin ovat jonkun verran muuttuneet.
Esimerkiksi Valkeakoski on nykyään pirkanmaalainen kaupunki.
Maakunnan parhaiksi valitut: 1972 Jouko Lindberg, nyrkkeily, Valkeakoski, 1973 Riitta Ollikka, pujottelu, Hämeenlinna, 1974 Maire Lindholm, jousiammunta, Janakkala, 1975 Simo Halonen, ampumahiihto, Riihimäki, 1976 Jukka Kuvaja, yhdistetyn hiihto, Lammi, 1977 Simo Halonen, 1978 Markku Virtanen, paini, Janakkala, 1979 Timo Salonen, ralliautoilu, Hämeenlinna, 1980 Pekka Korpi, raviurheilu, Forssa, 1981 Esko Tiitola, ampumahiihto, Hattula, 1982 Kari Myllymäki, pyöräily, Hämeenlinna, 1983 Ari Huumonen, yleisurheilu, Hämeenlinna, 1984 Jouko Grip, vammaisurheilu, Pälkäne, 1985 Timo Salonen, 1986 Timo Salonen, 1987 Pauli Kiuru, triathlon, Valkeakoski, 1988 Asko Peltoniemi, yleisurheilu, Valkeakoski, 1989 Pauli Kiuru, 1990 Pauli Kiuru, 1991 Teppo Kivelä, jääkiekko, Hämeenlinna, 1992 Jarkko Varvio, jääkiekko, Hämeenlinna, 1993 Liisa Anttila, suunnistus, Luopioinen, 1994 Kari Tiainen, enduro, Riihimäki, 1995 Marko Palo, jääkiekko, Kalvola, 1996 Heli Rantanen, yleisurheilu, Lammi, 1997 Jouko Ahola, voimailu, Hämeenlinna, 1998 Sari Laine, karate, Hämeenlinna, 1999 Lauri Lassila, kumparelasku, Hattula, 2000 Janne Virtanen, voimailu, Janakkala, 2001 Antti Miettinen, jääkiekko, Hämeenlinna, 2002 Marko Tuulola, jääkiekko, Hämeenlinna, 2003 Petri Pohjamo, enduro, Hattula, 2004 Minna Mäkelä, keilailu, Hämeenlinna, 2005 HPK, jääkiekko, Hämeenlinna, 2006 Jukka Jalonen, jääkiekko, Riihimäki, 2007 Mika Ahola, enduro, Hämeenlinna, 2008 Mika Savolainen, salibandy, Hämeenlinna, 2009 Mika Ahola, enduro, Hämeenlinna, 2010 Niko Kapanen, jääkiekko, Hämeenlinna, 2011 Jukka Jalonen, jääkiekko, Riihimäki.