Teija ja Michael Greedin kodissa Lahdessa esineet kertovat muualla vietetystä ajasta.
Hauska, metsänvihreä kahvimuki on tuliainen Walesista, verholaudan yläpuolella taas komeilee rivi Kazanin kaupungista hankittuja tataariasuisia matrjoshka- eli maatuskanukkeja.
Suomalais-englantilainen pariskunta on asunut Lahdessa nyt kahdeksan vuotta, mutta sitä ennen he asuivat Venäjällä 12 vuotta, josta pisimpään Kazanissa ja kahdesti Pietarissa.
-Tosin alussahan kaupunki oli vielä Leningrad. Ehdimme nähdä Neuvostoliiton viimeiset ajat, kertoo Teija Greed.
Kilpajuoksua ajan kanssa
Aiemmin Greedit työskentelivät raamatunkäännöstyössä Keski-Venäjällä, ja Teija Greed toimii edelleen käännöstyön tarkastajana. Muun muassa Hattulan seurakunta tukee heidän työtään.
-Varsinainen käännöstyö tehdään venäjänkielisen Raamatun pohjalta, ja minä vertaan käännöstä alkukieliin eli kreikkaan ja hepreaan, hän sanoo.
Michael Greed taas toimii nykyisin kansainvälisen SIL Internationalin Pohjois-Euraasian alueen työn johtajana.
SIL perustettiin 1930-luvulla, ja alun alkaen se tarjosi kristityille jäsenilleen koulutusta käännös- ja kielitieteelliseen työhön vähemmistökansojen keskuudessa. Tavoitteena oli luoda kielelle kirjoitusjärjestelmä, jos sitä ei ollut, edistää lukutaitoa ja saada ainakin osia Raamatusta käännetyksi kullekin kielelle.
-Nykyisin tärkeä osa työtä on pienten ja uhanalaisten kielten tukeminen ja mahdollinen säilyttäminen, Michael Greed kertoo.
Työ on kilpajuoksua ajan kanssa, sillä esimerkiksi Venäjän federaation alueella puhutaan noin sataa kieltä. Joukossa on monia sellaisia, joiden puhujia on jäljellä vain muutamia kymmeniä tai satoja.
-Silloin ei ole enää paljon tehtävissä, mutta SIL esimerkiksi kouluttaa ihmisiä dokumentoimaan katoavaa kieltä, jotta siitä jää edes jotakin jäljelle.
Kieli ei säily määräyksillä
Jos kielen puhujia on jäljellä edes tuhansia, kielen säilymisen edellytykset ovat paremmat. Michael Greed mainitsee esimerkiksi evenin kielen, jonka puhujia on jäljellä noin 7 000 Siperiassa.
SILin vetämässä projektissa on etsitty paikallisia ihmisiä, jotka haluavat edistää kielen asemaa. Esimerkiksi eveenejä on Venäjän väestötietojen mukaan noin 17 000, mutta heistä alle puolet käyttää äidinkieltään.
-Tärkeää on se, että ihmiset ymmärtäisivät oman kielensä arvon ja merkityksen. Mutta sellaista asiaa ei pysty ylhäältä päin sanelemaan, vaan täytyy tehdä työtä ihmisten parissa.
Michael Greed vertaa uhanalaisia kieliä uhanalaisiin eläinlajeihin: kaikki ovat Jumalan luomia ja säilyttämisen arvoisia.
Teija Greed sanoo, että kielen mukana kuolee tietyn alueen ihmisten tapa hahmottaa maailmaa ja olemista. Joissakin kielissä on esimerkiksi runsaasti elinkeinoja, kuten metsästystä tai kalastusta, kuvaavia sanoja, joita muissa kielissä ei ole.
Kielitieteilijöitä kiinnostaa esimerkiksi Kamtshatkan alueella säilynyt nivhin kieli, jonka puhujia on jäljellä noin 700.
-Kalastaminen on heille tärkeä elinkeino, ja siksi he tarvitsevat monenlaisia kalastamiseen liittyviä sanoja, joille muista kielistä ei löydy vastinetta, Teija Greed selvittää.
Greed kertoo, että nivhin kielessä substantiivit on jaettu 26 luokkaan, ja kutakin luokkaa varten on omat numeronsa. Esimerkiksi numero kaksi näyttää erilaiselta riippuen siitä, mihin luokkaan kuuluvan sanan kanssa sitä käytetään. (HäSa)