Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Panssariprikaati pyristelee eroon sitkeistä homeväitteistä

Panssariprikaati kokee jatkuvat väitteet kasarmirakennusten huonosta sisäilmasta tuskastuttavina. Mitkään selvitykset tai mittaustulokset eivät tunnu hälventävän home-epäilyjä ja varusmiesten kokemat vakavat oireet ovat poikineet yhteydenottoja eduskunnan apulaisoikeusasiamiehelle ja jopa Tasavallan presidentille asti.

– Tämä on sitkeää. Tänä vuonna jo viisi mediaa on ollut yhteydessä saman asian vuoksi. Tuntuuhan se tuskaiselta, että sama ruljanssi pyörii koko ajan, Panssariprikaatin tiedottaja, kapteeni Ari Viitala myöntää.

Prikaatin tuore komentaja, eversti Pekka Toveri sanoo, ettei ole kuitenkaan menettänyt yöuniaan.

– Osaltaan kyse on kaupunki- tai tornihuhuista. Muilla kasarmialueilla Etelä-Suomessa on ollut homeongelmia ja on jäänyt elämään käsitys, että kaikki kasarmit ovat samanlaisia.

Tornihuhulla tarkoitetaan puolustusvoimain kantahenkilökunnan ja varusmiesten välityksellä leviävää kulkupuhetta. Sitkeimmät tornihuhut elävät sukupolvesta toiseen.

Astmainen tytär ongelmakasarmissa

Tehdyissä viranomaisselvityksissä Parolannummella on todettu peruskorjaamattomissa kasarmeissa huonoa sisäilman laatua, mutta ei hometta. Kasarmeista yksikään ei ole ollut käyttökiellossa, vaikka niin on väitetty.

– Nykyään sosiaalinen media lisää entisestään tornihuhujen määrää. Ja ajatkin ovat muuttuneet, vanhemmat ovat herkemmin yhteydessä, Toveri toteaa.

– Ennen ajateltiin, että armeijassa on kovaa ja kova kuri: mitä sitten, jos poika yskii?

Komentajan oma tytär palvelee alikersanttina pahimmaksi ongelmarakennukseksi nimetyn kranaatinheitinkomppanian tiloissa. Hänellä on lisäksi krooninen astma.

– Näistä asioista hän ei ole valittanut, vaikka flunssaa onkin ollut, eversti sanoo.

Komentaja myöntää, että kyseisen kasarmin tilanne on varsin ongelmallinen. Rakennuksen peruskorjaus on määrä aloittaa ensi syksynä, mutta tällä hetkellä ahtaissa tiloissa majoitetaan myös autokomppanian väki, jonka kasarmin peruskorjaus valmistuu ensi vuonna.

– Meillä ei ole muuta paisuntasäiliötä kuin tämä rakennus, kapteeni Viitala toteaa.

Maan peruskorjatuin varuskunta

Prikaati torjuu väitteet, ettei mitään olisi tehty sisäilmaongelmien helpottamiseksi. Perustoimintaan tarkoitettujen määrärahojen puitteissa on hankittu muun muassa kuivauskontteja, joissa kuivataan teltat ja muu kalusto.

Komentaja Toverin mukaan myöskään Senaatti-kiinteistöjen kanssa ei ole ollut korjauksiin liittyen mitään väitettyjä kahnauksia. Senaatin asiakaspäällikkö Markku Heinonen sanoo, että Parolan kasarmeja on korjattu poikkeuksellisen paljon.

– Eniten Suomessa. Missään varuskunnassa ei ole niin hyvin asiat kuin täällä, Heinonen pamauttaa.

Huonosta sisäilmasta kärsivien määrää prikaatissa on kuitenkin vaikeaa todentaa.

– Miten erotellaan sisäilmaoireista flunssa ja muut taudit, jotka täällä leviävät 24 kautta seitsemän? komentaja kysyy.

– Kun potilaita on satoja, ei jokaiselle voi tehdä erillistä kartoitusta syistä.

Varuskuntasairaalan lääkäri Karoliina Helle ja hallintopäällikkö, kapteeni Juha Jakobsson vahvistavat, ettei tilastoja ole pidetty, vaikka aihe paljon puhuttaakin. (HäSa)