Vain kymmenen prosenttia suomalaisista pitää poliitikkojamme luotettavina, kertoo Valittujen Palojen teettämä kysely.
20 ammatin edustajan listassa poliitikot jäivät selkeästi peränpitäjiksi. Listan kärjessä ovat lentäjät, palomiehet, poliisit, lääkärit jne.
Poliitikkojen heikko menestys ei hämmästytä. Hämmästyttävää olisi, jos he keikkuisivat kärkisijoilla tai edes keskivaiheilla.
Poliitikot ovat eri maata kuin muut ammatinharjoittajat. Heidän tekemisensä asetetaan jatkuvasti median suurennuslasin alle. Pienetkin rikkeet, kuten ylinopeudet, juopottelut, taksin huoleton käyttö eduskunnan taksiseteleillä tai muut vastaavat asiat päätyvät automaattisesti iltapäivälehtien myyntijulisteisiin.
Kun tuohon tavanomaiseen juoruilutason journalismiin lisätään puolue- ja vaalirahoitussotkuista virinnyt, pari vuotta kestänyt, kohu ei kyselytulosta käy ihmetteleminen.
Ei yhdenkään palomiehen, poliisin, lentäjän tai lääkärin ylinopeuksista ja juopotteluista kesäjuhlissa raportoida mediassa. Vain poikkeuksellisen rankat ylinopeudet ja törkeät rattijuopumukset päätyvät lehtiin, ja silloinkin ilman nimiä ja ammattinimikkeitä.
Kilpi pysyy näin puhtaana.
Tehdäänkö poliitikoille sitten oikeutta? Ovatko he sittenkin moraaliltaan ja oikeustajultaan parempia kuin mediajulkisuus antaa ymmärtää?
Varmasti ovat. Arkadianmäellä valtaosa päättäjistä tekee työnsä pyyteettömästi, eettisesti ja moraalisesti kestävällä tavalla.
Paska virka, sanoi presidentti J.K. Paasikivi aikoinaan. Eikä tuo kuvaus ole ajan saatossa miksikään muuttunut. Epäkiitollista, mutta kuitenkin niin kiinnostavaa työtä, että halukkaita tehtäviin riittää, vaikka palkkakaan ei johtajatason ihmisiä houkuta.
Suomalaispoliitikkojen on turha ripotella tuhkaa päälleen. Totuus ei ole ihan sitä, mitä ko. kysely antaa ymmärtää.
Kun kysymyksenasettelua muutetaan, kääntyy tulos päälaelleen. Suomalaisten enemmistö on lukuisissa kyselyissä antanut siunauksensa maassa harjoitettavalle politiikalle niin suhteissa ulkomaihin, talouteen kuin turvallisuuteenkin.
Myös vaalitulokset kertovat paljon. Vaikka valtaa pitäviä poliitikkoja kritisoidaan ankarasti, niin voimasuhteiden vaihtelut ovat pieniä. Kolmen suurimman puolueen kannatukset ovat jo vuosikymmeniä pysyneet 20 – 25 prosentin haarukassa.
Yhteenvetona voisi sanoa, että epäluotettavat poliitikkomme tekevät luotettavaa ja kansan tuen saavaa politiikkaa.
Vähän vastaava ristiriita toistuu muillakin elämänaloilla. Suomalaiset ysiluokkalaiset ovat Pisa-tutkimuksen mukaan maailman parhaita kaikissa keskeisissä aineissa, kuten matematiikassa ja lukemisessa.
Kouluviihtyvyydessä he kuitenkin jäävät kyselyissä heikoimpien joukkoon, vaikka juuri koulussa viihtymisellä pitäisi olla merkittävä vaikutus oppimistuloksiin.
Ehkä kyse onkin vain siitä, että suomalaiset ovat äärettömän kriittisiä, julkisia palveluja ja niistä päättäviä poliitikkoja kohtaan.