Suhteeni poliisiin, siis suomalaiseen, on ystävällisen kunnioittava. Rangaistuksiakin olen saanut ja yleensä aiheesta. Poliisimme on ammattitaitoinen ja ystävällinen, alipalkkauksestaan huolimatta. Tosin vuosia sitten en ymmärtänyt kortteliskouden tiukkapipoisuutta, kun näsäviisas jälkikasvu nimitti nuorta konstaapelia pöllölaakson batmaniksi.
Tarvitsemme lisää virkavaltaa maanteille, kaupunkien rauhattomille viikonloppunurkille ja entistä törkeämpien rikosten tutkintaan sekä jopa rikosten ennaltaehkäisyyn. En myöskään kauhistuisi, jos poliiseille, sairaanhoitajille, palomiehille ja peruskoulun opettajille maksettaisiin reilusti lisää palkkaa. Valtio on huono isäntä ja talon vakinaiset asukkaat voivat huonosti. Kun talon kivijalka rapautuu ja pettää, niin koko kansakunta horjuu holtittomasti. Suomalainen virkahenkilökunta on ruusunsa ansainnut.
Ajat muuttuvat ja niin poliisitkin. Enää ei ole aikaa pelastaa kalsarikännistä kaupungin pikkuporvaristoa tammipakkasista kapakkailtojen jälkeen tai väijyä pusikoissa laittoman viinan ryystäjiä. Muuttunut on nuorisokin. Tuskin Irwinille tai Remulle tuli edes mieleen näyttää poliisille takapuoltaan. Nyt lapsenkasvoiset mitään sanomattomat teini-idolit pyllistelevät poliiseille harva se päivä. Kasvaa se mies räkänokastakin, vaan ei tyhjän pyllistäjästä.
Lukijalle on jo varmaan syntynyt kuva ja ymmärtämys siitä, etten edes halua ymmärtää poliisin arvostelua Smash Asem -mielenosoituksen (lue: suunniteltu mellakka) torjumisessa. Kansakunta itkee demokraattisia kyyneleitä, kun moni pilalle hemmoteltu urbaanikakara ei saanut ääntään kuuluviin paremman maailman puolesta. Naseva kumipamppukin tuli ostettua aivan turhaan.
Epämääräinen joukkio mielenosoittajia oli paikalla pelkästään yhdestä syystä: päästäkseen yöksi putkaan. Se on sitä rastatukkien extreme-urheilua, äärimmäisyystyperyyttä toiselta nimeltään. Sitten huudetaan oikeuskansleria ja äitiä apuun, kun pahnoilla vierähtikin vuorokauden kaikki tunnit. Olipa joukossa joitakin helsinkiläisiä paikallispoliitikkojakin kameroineen. Tavattavissa vaalienkin välillä..
On lapsellista väittää, etteikö niin poliisi kuin mielenosoittajatkin tiedostaneet, mikä oli arvottoman näytelmän käsikirjoitus. Me keittiöön vapaaehtoisesti alistetut miehet tiedämme varsin hyvin, mitä teksti smash tarkoittaa tomaattipurkin kyljessä. Murskattua tomaattia. Nyt ei murskaantunut kenenkään elämä tai unelma.
Aiemmin päivällä seurasin Helsingissä Falung Gong -liikkeen rauhallista ihmisoikeusmielenosoitusta. Oikeaa asiaa kuolemanrangaistuksia ja elinkauppaa vastaan. Ihmisyyden puolesta. Illan anarkistit taisivat olla vielä silloin nukkumassa pois krapulaansa. Sehän tässä jäi harmittamaan, ettei kiinalainen sorrettu maanviljelijä saanut apua suomalaisilta anarkisteilta. Ja poliisi mokasi jälleen kerran. Ilmeisesti budjettirahoitusta pienennetään ja poliiseja lomautetaan.
kari.vaisanen@hameensanomat.fi
Kasvaa se mies räkänokastakin, vaan ei tyhjän pyllistäjästä…