On ilmiselvää, että tulevaisuus tuo tullessaan sellaisia haasteita, joista ei pieni kunta selviä omin voimin. Jo nyt tekee tiukkaa. Jokainen tavallinen kuntalainen haluaa, että palvelut voidaan säilyttää, varsinkin siinä vaiheessa, kun itse on vanha ja raihnainen.
Jos tähän päästään paremmin toimimalla yhtenä kuntana, niin kuka haluaa pitää kuntarajoista kiinni? Rajat ovat vain kehityksen esteenä ja viivoja kartalla, kuntalaiselle tärkeintä ovat palvelut. Oman asuinseudun nimikään ei häviä, vaikka hallinto muuttuu.
Kotiseuturakkautta ei tallota jalkoihin, päinvastoin, se nouskoon nyt aivan uuteen kukoistukseen.
Kuka haluaa puolustaa nykyisen byrokratian säilyttämistä? Hallintoa keventämällä voimavaroja saadaan niihin palveluihin, joita ihmiset todella tarvitsevat. Nykyaikana, ja tulevaisuudessa yhä enemmän, monet palvelut on saatavissa verkossa. Otetaan teknologiasta hyöty irti ja lisätään käsipareja ja inhimillisyyttä sinne missä niitä todella tarvitaan.
Päätösvallan karkaamista pelätään. Eikö se ole karannut tavallisen ihmisen ulottuvilta jo nyt, kun yhä harvempi on kiinnostunut vaikuttamisesta? Politiikka on monen mielestä kähmintää ja oman paikan varmistamista. On aika muuttaa näitä käsityksiä ja tehdä vaikeita päätöksiä, joilla ei politikoida vaan autetaan ihmisiä.
On parempi, että meillä on yksi iso valtuusto, jossa on päteviä ihmisiä päättämässä oikeista asioista, kuin monta pientä valtuustoa, joissa näperrellään pienten asioiden kanssa, kun suurin valta on jo kuntayhtymillä.
Kun myös Hämeenlinnan on todettu saavan imagollista ja kilpailullista etua suurkunnasta, niin eikö silloin ole viisaampaa yhdessä kehittää koko aluetta ja taistella yhteisvoimin tulevaisuuden peikkoja vastaan?
Eihän Hämeenlinna jätä oman onnensa nojaan syrjäisimpiä kaupunginosiaan nytkään. Miksi se jättäisi kehittämättä esimerkiksi asuinaluettaan nimeltä Kalvola, joka on hyvien yhteyksien varrella ja jolla on tarjota hyviä tontteja lähellä peruspalveluja? Keskustaankin ehtii yhtä nopeasti kuin nykyisen kaupungin laidoilta (Hattulasta vielä nopeammin).
Pelkkä yhteistyö ilman kuntarajojen poistoa on aina hidasta ja kankeaa ja jokaisen uuden haasteen edessä käydään läpi sama kissanhännän veto kuntien välillä. Emme me lyö tulevaisuutta rautoihin suurkunnalla. Kyllähän sekin joutuu elämään tulevaisuuden muutosten mukaan ja tekemään aina uusia ratkaisuja, mutta joustavampi koneisto helpottaa toimintaa.
Emme voi tarkasti ennustaa tulevaisuutta, totta. Siksi toisten peräämät taloudelliset hyödyt olisivat vain lukuja paperilla, mikäli niitä voisi edes laskea. Vaikeita asioita tulee aina eteen, syrjäalueiden on aina vähän taisteltava olemassaolostaan, aina tulee olemaan tyytymättömyyttä, aina tullaan tarvitsemaan niitä, jotka taistelevat tiettyjen ryhmien etujen puolesta. Sitä varten tarvitaan jatkossakin paikallista aktiivisuutta ja erilaisten järjestöjen ja puolueiden paikallisosastojen toimintaa.
Positiivisella asenteella uusia mahdollisuuksia avautuu uudistuksen myötä. Yhteiskunta muuttuu koko ajan, palveluiden tarve kasvaa. Entiset keinot käyvät tehottomiksi, uusia näkymiä tarvitaan. Toivon (Hattulankin) valtuutetuilta luottamusta huolella tehtyihin selvityksiin ja uskoa tulevaisuuteen. Ensin pitää kuitenkin hahmottaa se tulevaisuus, ei jäädä roikkumaan menneisyyteen.
Hanna Toivainen
valtuutettu (sd.)
Kalvola