Avoimesti keskustelemalla se ratkaisu syntyy, jos on syntyäkseen. Kiitos Timo Lahtinen, sinä sentään haluat keskustella julkisesti meitä kaikkia vuosikausiin koskettavimmasta asiasta.
Tarkoitukseni ei ollut haukkua eikä sättiä ketään henkilökohtaisesti, halusin vain kertoa näkemyksistä Efekon tekemän selvitysten pohjalta.
En lukenut Efekon selvitystä suinkaan kuin piru raamattua, poimin vain piruuttani saaduista tiedoista ensimmäisen käteen osuvan esimerkin.
Nyt kun kävin tilastoa uudelleen läpi 2015 ennusteiden kohdalta, niin paljon tilanne ei näköjään olisi muuttunut. Ne tekevät vielä selvemmin ja nopeammin Hattulasta Hämeenlinnan kustannusten maksajaa.
Katsos, peruspalvelujen vuoden 2004 kustannusten mukaan tilastojen perusteella vuoteen 2015 mennessä Hämeenlinnan kustannukset nousevat 28 %, kun ne Hattulassa nousevat “vain” 24 %.
Vuoden 2015 Hattulan ennakoitu tuloverojen lisäys on 32 % (kahdeksan prosenttia menoja enemmän), Hämeenlinnan tuloverojen kasvu 34 % (kuusi prosenttia menoja enemmän). Yksi tärkeä pointti tässä on se, että arviot on tehty nykyisten veroprosenttien mukaan, Hattulan veroprosentti on 17,75 kun se Hämeenlinnassa on 18. Eikö tämäkin osoita että Hämeenlinnan kustannukset kasvavat Hattulaa enemmän?
Kirjoitukseni keskeisimpänä ajatuksena kuitenkin oli kysyä, että miksi palvelujen laaduista ei ole minkäänlaista vertailua? Tämä jäi kirjoituksessani hieman jalkoihin. Mielestäni laatu on ensiarvoisin tekijä. Epäilen ettei palvelujen laatuvertailuja ei ole tehty sen vuoksi että selvittelyjen toimeksiantajille on tärkeämpää raha, kuin mitä sillä asiakkaat saa.
Se onko eri kunnissa kuka jäänyt vallan ilman tai kuinka eriarvoisesti kohdeltu, olisi mielestäni saatava jotenkin selville. Niistä kun piireissäni puhutaan ja kritisoidaan niin paljon.
Kaupungilla lainakanta on kahdeksankertainen ja suhteellinen velkaantuneisuus kaksi ja puolikertainen Hattulaan nähden. Kuinka paljon Hämeenlinnalla onkaan takauksia, mitkä ovat niiden riskit? Turha sanoa, että takaukset ovat vain muodollisuuksia.
Mitä vammaisyhdistysten vetämiseen tulee, olen itse ollut useiden vuosien ajan mukana vetämässä monia seudullisia yhdistyksiä, eivät ne suinkaan ole Hämeenlinnan kaupungin omaisuutta. Mitä Hämeenlinna on niille antanut?
Miksi Järjestötalohankkeeseen, jota pienten vammaisyhdistysten taholta Hämeenlinnaan vuodesta toiseen yritettiin ja yritettiin, niin ei korvia lotkautettu?
Olisihan Hämeenlinnalla keskuskuntana pitänyt olla siinä jonkinasteinen vetäjän rooli. Tosiasia on, ettei näistä pienistä vammaisryhmistä välitetä siellä eikä täällä.
Kaikesta huolimatta pidän Hämeenlinnan seudun vammaisten ja muiden erityisryhmien tasavertaista kohtelua niin merkittävänä asiana, että jos yhteenliittymä kaatuu, niin seutuyhteistyöllä se on ainakin saatava aikaan.
Leo Roivainen
valtuutettu (sit.)
Hattula