Turvaako metsäteollisuuden tulevaisuuden vain sen irrottaminen pörssitaloudesta?
UPM:n aikomukselle vähentää yli 3 000 työntekijää ei ole mitään taloudellisia perusteita, kyse on häikäilemättömästä pyrkimyksestä kasvattaa omistajien voittoja heittämällä ulos väkeä.
UPM:n liikevoitto viime vuodelta oli 278 miljoonaa euroa ja ilman kertaluonteisia eriä peräti 527 miljoonaa. Kun verrataan tulosta ilman kertaluontoisia eriä, yhtiö teki viime vuonna voittoa yli 100 miljoonaa euroa enemmän kuin edellisenä vuonna. Kaiken lisäksi metsäyhtiöiden itse julistama työsulku heikensi viime vuoden tulosta.
Kyse on vuoden 2005 nettotuloksella mitattuna Suomen kuudenneksi kannattavimmasta suuryhtiöstä, joka jakoi omistajilleen osinkoina puolet enemmän kuin yhtiö teki viime vuonna voittoa. Toiminnan supistamisella yhtiö pyrkii nostamaan paperin hintoja ja paisuttamaan omistajien voittoja.
Tuhansien työntekijöiden heittäminen työttömäksi samaan aikaan kun yhtiö tekee voittoa ja jakaa omistajilleen satoja miljoonia osinkoina herättää kysymyksen siitä, millä oikeudella UPM:n kaltaisten suuryhtiöiden johtajat asettavat kuponginleikkaajien edut yhtiölle tuloksen tehneiden työntekijöiden hyvinvoinnin ja työllisyyden edelle?
Onko niin, että metsäteollisuuden tulevaisuus Suomessa voidaan turvata vain irrottamalla se pörssikeinottelusta ja siirtämällä metsäteollisuuden suuryhtiöt yhteiskunnalliseen omistukseen?
Reijo Sutinen
Riihimäki