Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Lapset liigapeleissä

HPK on esimerkillinen jääkiekkoseura Suomessa monella tapaa: junioritoiminta on hyvin järjestettyä, liigajoukkue valmentajineen ja taustajoukkoineen maamme ehdotonta huippua ja seurassa kannustetaan nuoria hyviin elämäntapoihin.

Moitittavaa ei kenties juurikaan löydy, mutta yksi asia on laiminlyöty myös HPK:ssa, nimittäin lasten turvallisuudesta huolehtiminenliigapeleissä. Missään muuallakaan ei tietääkseni asiaan ole juurikaan perehdytty tai sitä pidetty riittävän tärkeänä, jotta asianmukaisiin toimenpiteisiin olisi ymmärretty ryhtyä.

Yksikin onnettomuus on liikaa! Vastaisuudessakin niitä tulee tapahtumaan, ellei lapsia suojata pelien aikana.

Lapset tulevat peleihin joko vanhempiensa kanssa tai jopa ilman heitä.

Tosiasia on, ettei lasten huomiokyky ole kovinkaan kaksinen ja heillä ei ole mitään mahdollisuutta suojata itseään esimerkiksi katsomoon lentäviltä kiekoilta, kaatuilevilta humalaisilta tai aikuisten törkeältä ja epäurheilijamaiselta käytökseltä ja kielenkäytöltä.

Lapsille ei taatusti ole hyväksi kuulla, miten vastustajia mollataan tai tuomareita sätitään milloin milläkin sanakäänteillä. Varttuessaan ihmislapsille onneksi kehittyy myös jonkinlainen arvostelukyky siihen, mikä on hyvää ja mikä huonoa käytöstä. Sellaisen kehittymisen edistäminen ja suojelu on tietenkin vanhempien velvollisuus.

Jos vanhempien arvostelukyvyn mukaan liigapeli on hyvä paikka lapselle, he tuovat lapsensa sinne joka tapauksessa. Pelin järjestävän seuran velvollisuus on kuitenkin katsojien, siis myös lasten, fyysisestä turvallisuudesta huolehtiminen.

Pleksejä ei voi rakentaa korkeammiksi, eikä verkkoja viritellä kentän ympäri, mutta lapsille voisi määrätä kypäräpakon.

Kaikille alle 12-vuotiaille ristikollinen kypärä päähän pelin ajaksi! Jos jollekin lapselle ei ole muistettu ottaa kypärää mukaan, voitaisiin sellaisia lainata hallin sisäänkäyntien lipuntarkastuspisteissä.

Tällä tavoin HPK voisi osoittaa kantavansa vastuuta myös lapsikatsojista, joista osa on seuran omia pikkuritareita ja mahdollisesti tulevat edustamaan HPK:ta tulevaisuudessa.

Ristikkokypärä suojaa lapsen päätä hyvin kaikelta muulta paitsi muiden katsojien asiattomilta puheilta ja yleiseltä melulta.

Tämän voisi nähdä tempauksena, jolla olisi myös markkina-arvoa, joten laittakaapa HPK:n sedät satakunta iloisenväristä kypärää tilaukseen. Jos ei ole rahaa (mitä en kyllä ihan usko), pyytäkää tukea vaikkapa Mannerheimin lastensuojeluliitolta. Siellä hanketta tuettaisiin varmasti ainakin ajatuksin, jos ei muuten.

Minna-Liisa Jokinen

Hämeenlinna