Hämeenlinna 11.2.2005
Entinen ministeri ja nykyinen eduskunnan perustuslakivaliokunnan varapuheenjohtaja Arja Alho (sd.) haluaa karsia edelleen presidentin valtaoikeuksia. Kalevan haastattelussa hän ei kursaile: presidentiltä tulisi riisua kokonaan ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan kuuluvat valtaoikeudet. Presidentin valtaa on niistetty jo sisäpolitiikassa, joten nyt on ulkopolitiikan vuoro, Alho perustelee.
Pitkän linjan sosiaalidemokraatti turvaa selustansa ja on myös johdonmukainen. Alho erityisesti toki painottaa, ettei hän arvostele ehdotuksillaan missään tapauksessa tasavallan presidentti Tarja Halosta. Alho toivoo tämän jatkavan tehtävässään toisenkin kauden. Johdonmukaisuudesta kertoo hänen esityksensä presidentin valinnan siirtämisestä eduskunnalle.
Alho väittää, että presidentti on puolustusvoimien ylipäällikkö vain historiallisista ja pieteettisistä, historian perintöä kunnioittavista syistä. Eikä tässä kaikki. Hänen mukaansa presidentti voi olla ylipäällikkö, koska on ajateltu, ettei ratkaisusta ole mitään haittaa.
Perustuslakivaliokunnan varapuheenjohtajan tulkinnat ovat enemmän kuin vapaita. Ne vääristelevät työtä, jota tehtiin maan perustuslakia uudistettaessa. Presidentin valtaoikeuksia tarkasteltiin kriittisesti ja lopulta niitä hyvässä yhteisymmärryksessä kavennettiin.
Nykyinen perustuslaki syntyi pitkän harkinnan tuloksena. Tästä syystä on outoa tapa, jolla hän tulkitsee presidentin asemaa puolustusvoimien ylipäällikkönä. “Ei haittaa” – tulkinta ei pidä paikkaansa, myös viittaukset historiaan ovat löysiä. Kyllä presidentille haluttiin tietoisesti jättää rooli maan ulko- ja turvallisuuspolitiikassa.
Alhon pohdinnan takana pilkottaa kiista siitä, kuka tekee ratkaisun maan EU-joukkojen lähettämisestä rajojemme ulkopuolelle. Mitään sellaista kiistaa ei ole edes näköpiirissä, joka vaatisi perustuslain uudistamista, presidentin valtaoikeuksia rukkaamista. Kun valtaa käytetään, matkassa on aina enemmän tai vähemmän kitkaakin, eri päättäjien keskeisiä ristiriitoja. Näitä pulmia on turha paisutella. Edelleen hyvin tuore valtiosääntö on toimitus lähes kiitettävästi.
Presidentin valinnan siirtäminen eduskunnalle on vasemmistovetoinen ajatus viime vuosituhannelta. Viimeistään Mauno Koiviston, Martti Ahtisaaren ja Tarja Halosen valinnan jälkeen on selvää, ettei Alho saa heitolleen eduskunnan valitsemasta presidentistä tukea edes omalta puolueeltaan.
Presidentin valtaan ja valintaan liittyy myös kansan näkökulma. Äänestysinto on ollut presidentinvaaleissa poikkeuksellisen korkea. Kansa on siis innostunut valitsemaan maalle presidenttiä. Miksi sellainen demokratian muoto, jota äänestäjät arvostavat, tulisi lopettaa? Presidentillä pitää olla todellista valtaa. Kansaa on aivan turha panna valitsemaan maalle vallatonta seremoniamestaria.
Presidentin valta on politiikan keskustelun ikuisuusaiheita. Tällä kertaa oli Arja Alhon vuoro olla äänessä.
Kansaa on turha panna valitsemaan maalle vallatonta seremoniamestaria.