Huomioni kiinnittyi tänään, 8.10. olleeseen mielipidekirjoitukseen “Mikään ei muutu”. Henkilökohtaisesti uskon, että myös vanhustenhuollossa asiat voivat muuttua. Tässä lehdessä oli lupaava tosikertomus kuvan kanssa sairaiden vanhusten kuntouttamisesta kotikelpoisiksi. Tosin se oli viereisestä kaupungista, mutta silti. Tulin iloiseksi niiden vanhusten puolesta.
Olisi ihanne, jos vanhukset saisivat asua mahdollisimman pitkään kotonaan vaikeuksistaan huolimatta. Kotihoito takaisi tyytyväisiä vanhuksia ja hoitajilta ja muulta henkilökunnalta riittäisi aikaa terveyskeskuksessa kävijöille.
Uskon myös, että joko terveydenhoitajan tai sairaanhoitajan, hoitajien “jalkautuminen” haja-asutusalueiden vanhusten luo toisi asiatietoa vanhusten ja vammaisten elämästä. Voisimme me muutkin käydä katsomassa naapureitamme ja huomioida heitä. Kaikilla ei ole omaisia, eivätkä iäkkäät pyydä enää paljoa.
Kristittyinä voimme valittaa ja välittää toinen toisistamme. Voisimme äänestää ja voimme vaikuttaa kuntamme tai kaupunkimme asioihin, myönteisesti.
Anja Wallin
valtuustoehdokas (kd.)
Janakkala