Kun kirjan kannessa on teksti “Ihonmyötäistä luettavaa! Älä avaa hampailla tai saksilla! Säilytä käden ulottuvilla!”, voi melko helposti päätellä, että teos käsittelee kondomeja. Myös kirjan sävy selviää samalla. – Halusimme tehdä kevyen ja humoristisen kirjan, vaikka kondomeilla on ollut ja on yhä valtavat väestöpoliittiset, uskonnolliset ja terveydelliset vaikutukset, sanovat Tiia ja Petja Aarnipuu. Hattulassa asuva pariskunta hoksasi pari vuotta sitten, ettei kondomeista ole kirjoitettu suomeksi juuri mitään. Molemmilla on kulttuurintutkimustausta, ja lähes vaiettu aihe alkoi kiinnostaa heitä. Kortsumainokset kevään merkki Kondomikirja (Into 2012) julkaistiin kevään korvalla vapun alla. – Toivoin, että julkaisuaika olisi silloin. Me olemme sitä sukupolvea, jolle kondomimainosten ilmestyminen katukuvaan oli kevään merkki, Tiia Aarnipuu sanoo. Tiia on kirjoittanut kirjan, mutta alkuperäisen kirjaidean esitti Petja. Hän on myös tarkastanut teoksen kieliasun. Tiia kertoo, että kirjoitustyö oli hauskaa, mutta tiedonhankinta osoittautui yllättävän työlääksi. Kondomeista on vain vähän mainintoja esimerkiksi kirjallisuudessa tai viitteitä kuvataiteessa eivätkä museoihmisetkään ole katsoneet varmuusvälineitä säilyttämisen arvoisiksi. – Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kansanrunousarkistosta löytyi onneksi Duodecimin kysely sadan vuoden takaa. Se oli tehty lääkäreille ja kätilöille, ja siinä käsiteltiin myös ehkäisyasioita, Tiia Aarnipuu kertoo. Kyselyn vastausten mukaan esimerkiksi “Turussa on kordongin ja ruiskeitten käyttäminen työväen piirissä yleistä”, kun taas maaseudulla pantiin “hiivaa ja kaljaa siittimiin”. Myös Niksi-Pirkka on ollut ehtymätön lähde tässäkin asiassa. Nikseissä tosin kondomeilla on suojattu kännykkää veneessä ja haulikon piippua sateessa. Tiia Aarnipuu on myös haastatellut kirjaa varten eri-ikäisiä ihmisiä heidän kondomikokemuksistaan. Saksassa ne olivat frommeja Kirjassa käydään läpi ehkäisyn ja etenkin kondomien historiaa lampaansuolista lateksiin. Aarnipuut kertovat, että matkan varrelle osui yllättäviäkin löytöjä, kuten virallisen amerikkalaispainotteisen kondomihistoriankirjoituksen sivuuttama saksanjuutalainen kemisti ja keksijä Julius Fromm. Hän kehitti nykyisinkin käytössä olevan lateksikondomien valmistusmenetelmän eli dippaustekniikan, jossa lasiset tai keraamiset sauvamuotit kastetaan nestemäiseen lateksiin ja kuivataan kiertoilmauunissa. Valtaan nousseet kansallissosialistit lunastivat Frommin tehtaat valtiolle nimellistä summaa vastaan ja Fromm pakeni maasta. Kondomeja kutsuttiin Saksassa pitkään frommeiksi. – Tämä on mikrohistoriaa, sitä, kuinka pienen ja vähäpätöisenäkin pidetyn asian kautta sivutaan suuria asioita, Tiia Aarnipuu huomauttaa. Toinen yllätys oli samalla myös järkytys. Tiia Aarnipuu kertoo, että 1970-luvulle asti kondomien imago oli sellainen, ettei kukaan kunniallinen ihminen käyttänyt niitä, vaan ne liittyivät uskottomuuteen ja prostituutioon. – Nyt on käynyt ilmi, että kun Helsingissä poliisi yrittää kitkeä katuprostituutiota, naisen taskusta löytyviä kondomeja voidaan pitää todisteena prostituutiosta. Eli asenne on jämähtänyt kauas menneisyyteen. Aarnipuut kertovat, että kirjan tavoitteena on kondomin kunnianpalautus. Taustalla ovat tilastot, joiden mukaan kondomin käyttö on vähentynyt viime vuosina. – Kirja on rakennettu niin, että se kertoo samalla seksistä hauskana ja nautinnollisena asiana, jota harrastetaan muutenkin kuin lisääntymistarkoituksessa, Tiia Aarnipuu sanoo. (HäSa)
Seuratalo vaihtuu kerrostaloon
Tiia ja Petja Aarnipuu ostivat Tyrvännön vanhan seuratalon kodikseen neljä vuotta sitten. Talo hankittiin yhdessä Tiian vanhempien kanssa, mutta he ovat nyt muuttaneet pois ja talo on vähän turhan iso nelihenkiselle perheelle. Seuratalo onkin myynnissä ja Aarnipuilla on jo uusi osoite selvillä. – Muutamme Hämeenlinnan keskustaan ja kerrostaloon. Se ei ollut tarkoitus, mutta kiinnostava asunto tuli vastaan. Olemme molemmat maalla kasvaneita, mutta Hämeenlinna ei ole liian iso kaupunki, he kertovat. Perheen kaksostytöt siirtyvät syksyllä yläkouluun, ja se vauhditti uuden asunnon etsintää. – Halusimme ratkaista hyvissä ajoin sen, mihin kouluun tytöt menevät, Tiia Aarnipuu kertoo. – Minun kannaltani muutto kaupunkiin on ainakin sikäli kätevää, että työmatkat lyhenevät yli puolella tunnilla suuntaansa, Petja Aarnipuu huomauttaa. Tiia Aarnipuu (s. 1974) on syntynyt Espoossa, mutta hän on käynyt koulunsa Iittalassa ja on opiskellut sen jälkeen Helsingissä. Hän on koulutukseltaan uskontotieteilijä ja sukupuolentutkija, ja on toiminut muun muassa Setan (Seksuaalinen tasa-arvoisuus ry) puheenjohtajana ja työskennellyt Suvi-Anne Siimeksen (vas.) eduskunta-avustajana. Nykyisin hän on tietokirjailija ja kirjoittaa myös kolumneja. Petja Aarnipuu (s. 1970) on kotoisin Etelä-Pohjanmaalta. Hän on opiskellut folkloristiikkaa ja tehnyt väitöskirjan Turun linnasta. Hänellä on nykyisin kaksi toiminimeä, joista Tekstihuoltamo tarjoaa kielenhuoltopalveluita varsinkin yrityksille ja Arkistopakki arkistojen järjestämis- ja suunnittelupalvelua.