Golf on yksi nopeimmin kasvavista lajeista harrastajamäärällä mitattuna.
Tämä näkyy Tiilaaksona tunnetulla alueella Hämeenlinnan ja Hattulan golfkentillä. Epävarma taloustilanne ei ole saanut golfaajia säästelemään harrastuksessaan.
Aulangon kahdella kentällä, vuonna 1940 perustetulla Hugolla ja kuutisen vuotta sitten valmistuneella Everstillä vieraspelaajien ja kierrosmäärien kasvu on ollut tasaista.
– Määrät ovat nousseet hallitusti noin tuhat kierrosta vuodessa. Ennakoimme, että Aulangon kentillä pelataan tänä vuonna yhteensä 48 000 kierrosta, Aulanko Golfin toimitusjohtaja Kari Kuivasaari kertoo.
– Kasvu ei oikeastaan voi olla mittavampaa, koska heinä- ja elokuu, jolloin kierrosmääristä tehdään suuri osa, ovat lähes täysiä. Kasvu voi osua oikeastaan enää touko-, kesä-, syys- ja lokakuulle.
Hattulan jäsenmäärä maan suurimpia
Samansuuntaisia lukuja antaa myös Linna golfin ja Hattula golfin toimitusjohtaja Petri Keskitalo. Yritysasiakkaisiin ja nimekkäisiin kilpailuihin keskittyneessä Linna golfissa ollaan hieman edellä viime vuoden vauhdista.
– Tuolloin kierroksia pelattiin noin 21 500. Tänä vuonna meillä on ollut yritystapahtumia 130, mikä on eniten kentän historiassa, ja käymme parhaillaan European Tourin kanssa neuvotteluja, pelattaisiinko kentällä ensi vuonna World Cupin karsinta tai jokin muu kansainvälinen kilpailu, Keskitalo sanoo.
Hattula Golfissa pelaamisen kynnys on tehty matalaksi. Kenttä on jäsenmäärältään Suomen suurimpia.
– Tänä vuonna Hattulan jäsenmäärä on noussut lähes 400, ja heitä alkaa olla 4000, Keskitalo kertoo.
Uusi väylä ja vanhoihin päivitys
Seudun toiseksi vanhimmalla kentällä, vuonna 1989 perustetussa Tawast Golfissa on meneillään kentän historian suurin remontti.
– Kyseessä on ensimmäinen laajempi remontti, aiemmin on ehostettu pienempiä kohteita. Teemme kerralla paikat kuntoon, toimitusjohtaja Lauri Manninen kertoo.
Noin puoli miljoonaa euroa maksavassa remontissa muun muassa laajennettiin kenttää pohjoiseen rakentamalla yksi uusi väylä ja muokkaamalla toista. Katumajärven rannassa sijaitsevan väylän profiili on puolestaan muuttunut laajoilla maansiirroilla.
Viime vuonna alkaneen ja ensi keväänä valmistuvan remontin vuoksi Tawastin kierrosmäärissä oli tänä kesänä noin 10 prosentin notkahdus. Elokuun loppuun mennessä kentällä oli pelattu tänä kesänä noin 22 000 kierrosta.
Vuokrapelaajan markkinat
Yhä jatkuvan golfbuumin alkuvuosina pelaaminen vaati usein tuhansien eurojen sijoitusta golfosakkuuteen, mutta 2000-luvulla elitistiseksikin mielletty harrastus on keskiluokkaistunut. Syitä suosioon on Lauri Mannisen mukaan useita.
– Golf on helposti harrastettavaa hyötyliikuntaa ja sosiaalista kanssakäymistä. Kuluneiden 5–10 vuoden aikana golfin imago on muuttunut hyvin paljon. Pelaajia tietysti tarvitaan enemmän kentille, joten on haluttu helpottaa aloituskynnystä. Tänä päivänä laji alkaa myös olla varsin kohtuuhintainen.
Alkuun pääsee 600–1000 euron sijoituksella, millä saa peruskurssin sekä pakollisen green cardin, välineet ja kentän jäsenyyden.
Pelioikeuksia voi vuokrata ja kentillä on kehitetty kymppikortteja ja muita maksumuotoja. Tiilaaksossa vieraspelaaja pääsee kentästä riippuen pelaamaan noin 35–80 eurolla. Seudun kentille myydään myös 130 eurolla Tiilaakso-passia, mikä oikeuttaa pelaamaan kierroksen kaikilla kolmella 18 reiän kentällä Aulangon Everstissä, Linna golfissa ja Tawast golfissa.
Mahdollisuus pelata muulla tavalla kuin hankkimalla oma golfosake, on yleistynyt harrastajamäärien kasvaessa. Aulangolla seura vuokraa Everstin golfosakkeita osakkaiden puolesta, jos he eivät käytä pelioikeuksiaan.
– Golf-yhtiöiden pitäisi aktiivisesti pyrkiä tuottamaan uusia pelaajia ja että osakkeille, jotka eivät ole käytössä, löydettäisiin ostaja tai vuokraaja. Tällä hetkellä lajissa on vuokraajan markkinat, Kari Kuivasaari sanoo.
Osakkaat ovat kentille kuitenkin yhä arvokkaimpia asiakkaita. Esimerkiksi Tawast golfin liikevaihdosta noin 70 prosenttia tulee osakkaiden maksamista hoitovastikkeista.
– Nykyisillä mennään ainakin kymmenkunta vuotta, mutta uusia kenttiä ei synny, ellei osakkaita saada mukaan, Kari Kuivasaari sanoo. (HäSa)