Polkupyörille ei enää ole sijaa puolustusvoimien kulkuvälineenä tositilanteessa, eikä puolustusvoimien materiaalilaitos ei ole vuosiin hankkinut merkittäviä eriä uusia polkupyöriä.
Syynä ovat suuret varastot, sekä tosiasia, että edullisella kulkuvälineellä ei ole sijaa joukkojen siirrossa sodan aikana.
– Polkupyörän antama suoja ja liikkuvuus eivät täytä nykyajan vaatimuksia, sanoo maavoimien kuljetusten toimialajohtaja, majuri Veli-Pekka Salonen.
Panssariprikaatin liikuntavälinehuoltolan kattokoukuista roikkuu käyttökuntoisia polkupyöriä satamäärin. Melkoinen määrä lisää intinvihreitä fillareita nojaa toisiinsa käytävillä.
– Tilaa on 830:lle, mutta yhteensä varastossa on noin 900 pyörää, kapteeni Ari Viitala kertoo.
Lisää pyöriä löytyy satamäärin joukko-osaston eri yksiköiden varastoista.
Pyörämarssi kuuluu koulutukseen
Polkupyöristä ei olla kuitenkaan kokonaan luopumassa. Pyöriä käytetään marssiharjoituksissa ja lyhyissä siirtymissä jatkossakin.
– Nykyisten varastojen elinkaari tulee riittämään hyvin pitkälle. Lähivuosina ollaan sulkemassa kolme varuskuntaa, joista vapautuu sen verran polkupyöriä, että kyllä niillä aika pitkälle poljetaan, Salonen sanoo.
Panssariprikaatissa ja Riihimäen Viestirykmentissä pyörämarssit kuuluvat jokaisen saapumiserän marssi- ja liikuntakoulutukseen.
Heinäkuussa varusmiespalveluksen aloittanut Ville Huotari on ehtinyt pyöräillä vasta kerran Panssariprikaatista Hätilän ampuma-alueelle ja takaisin. Panssarimiehen mukaan matka taittui vaivattomasti.
– Hyviä pelejä nämä ovat, Huotari kehuu.
Puolustusvoimien pyörämalli on muuttunut vain vähän sitten 1940-luvun puolivälin. Kaikki ylimääräinen on karsittu, tärkeintä on kestävyys ja helppo huollettavuus. Pyörät kestävät käytössä vuosikymmeniä.
– Meillä uusimmat ovat tiettävästi 90-luvulta ja vanhimmat yhä käytössä olevat lienevät 50-luvulta, Ari Viitala kertoo.
Pyöriä huoltavan panssarimiehen Antti Rantsin mukaan vikaa onkin lähinnä harvalukuisissa lisävarusteissa.
– Eniten ongelmia on valojen kanssa. Useimmiten laukeaa dynamo. (HäSa)