UPM:n metsähakkuut ovat lisänneet Kankaistenjärven rehevöitymistä. Suojeluyhdistys ja ympäristöasiantuntijat ovat sitä mieltä, että UPM:n toimet ympäristön suojelemiseksi eivät ole olleet riittäviä.
Yritys teki Kankaistenjärven alueella Janakkalan kuntarajan puolella metsähakkuita vuosina 2010–2011.
– UPM on tehnyt virheitä vesiensuojelussa. Suunnittelu on ollut yksinkertaisesti puutteellista, Janakkalan ympäristöpäällikkö Heikki Tamminen toteaa.
Hakkuualue suurin fosforikuormittaja
Kokemäen vesiensuojeluyhdistyksen tekemän tutkimuksen mukaan UPM:n hakkuualueelta tuleva Heinämäenoja on Kankaistenjärven suurin fosforikuormittaja. Sitä kautta tulee jopa 77 prosenttia järven kokonaisfosforimäärästä. Fosfori aiheuttaa järven rehevöitymistä.
– UPM:ltä tulee järveen merkittävä ravinnekuorma. Se on selvä, Kankaistenjärven suojeluyhdistyksen varapuheenjohtaja Pekka Honkala arvioi.
Järven laatu muuttunut
Kankaistenjärvi on perinteisesti ollut Kanta-Hämeen kirkasvetisin, ja se on arvioitu kunnoltaan erinomaiseksi. Järvessä on havaittu viime vuosien aikana sinilevää.
Myös järven ympäristön asukkaat ovat huomanneet selkeitä muutoksia veden laadussa ja kasvillisuuden lisääntymisessä.
Tomi Seppälä teki Hämeen ammattikorkeakouluun opinnäytetyön, jonka mukaan järven rannalla asuvat ovat sanoneet, että verkot ja laiturit limoittuvat. Myös särkikaloja tarttuu kalastajien saaliiksi entistä useammin. Nämä ovat usein merkkejä järven rehevöitymisestä.
Kankaistenjärven ravinnepitoisuudet ovat vielä kohtuullisella tasolla, mutta suunta on suojeluyhdistyksen mukaan huolestuttava.
– Kankaistenjärven alueella ei ole juuri rehevöitymistä aiheuttavia peltoja tai asutusta, joten suurin osa rehevöittävistä ravinteista tulee metsätaloudesta. UPM:n toimet ovat yrityksen mukaan tavanomaisia, mutta tälle alueelle liian rajuja. Tuntuu hullulta, että yhdestä paikasta tulee näin paljon ravinteita, ilman että tilanteeseen voi puuttua riittävästi, ympäristöasiantuntija Heli Jutila sanoo.
Alue on tavallista herkempää
UPM on hakannut metsää noin 20 hehtaarin alueelta Kankaistenjärven tuntumassa. Yhtiön toimintaa kritisoidaan nyt jälkikäteen.
– UPM ei hakkuiden aikana jättänyt tarvittavia suojavyöhykkeitä ojien ja hakkuiden väliin. UPM on tehnyt alueella myös kantojen nostoa. Ne lisäävät entisestään veden virtausta, ja näin ollen ravinteet eivät ehdi imeytyä maaperään, vaan ne valuvat järveen, Tamminen kertoo.
– Kysymys on myös siitä, kannattaako näin herkällä alueella edes hakata metsää, Honkala huomauttaa.
Alue on tavallista herkempää, koska se on lähellä järveä ja maasto on mäkinen. Alueella on myös tehty 50-luvulla ojituksia, jotka lisäävät veden virtausta. Virtaus nopeuttaa ravinteiden ja humusten liikettä.
Padot eivät pitäneet
Viime keväänä UPM rakensi alueelle patoaltaita, jotta veden liikkuminen ja sitä kautta ravinteiden pääseminen järveen hidastuisi.
– Patoaltaat eivät ole tarpeeksi järeitä, ja ne ovat mitoitukseltaan liian pieniä. Niistä on nyt tullut ensimmäiset tulokset, eikä patoaltailla ole ollut merkittävää vaikutusta ravinnepäästöihin, Tamminen valaisee.
Ravinteet imeytyvät vedestä maaperään vain, jos vesi seisoo altaassa tarpeeksi kauan. Toinen vaihtoehto on imeyttää ravinteet kosteikkoihin.
– On ollut joitakin mielipiteitä, etteivät padot ole olleet riittävän järeitä. Kun vaan joku kertoisi, mitä pitää tehdä. Veden kanssa toimiminen on aina vaativaa, kyllä se vesi aina tulee jostain. Viime aikoina on satanut niin runsaasti, että veden määrä oli mahdoton ennakoida. Ihmiset luulevat, että kun rakennetaan pato, se pitää veden, UPM:n ympäristöasiantuntija Juha-Matti Valonen sanoo. UPM on tyhjentänyt patoaltaita VPK:n pumpulla, ja tilanne on Valosen mukaan nyt hallinnassa.
UPM:sta myönnetään, että ennen syyssateita on tehtävä jotain, sillä nykyiset padot eivät niitä kestä. UPM:llä ei ole vielä suunnitelmia, mitä he aikovat Kankaistenjärven suojelemiseksi tehdä. Valonen kuitenkin vakuuttaa, että virheet korjataan yhteistyössä Janakkalan ympäristöpäällikön ja Kankaistenjärven suojeluyhdistyksen kanssa. (HäSa)