Nepalilainen Nikesh Timilsina, 23, siivosi viime syksynä kuukauden kauppakeskuksessa. Nikesh haluaa kertoa tarinansa, jotta muut välttyisivät samalt. Nikesh Timilsina tarvitsi töitä, jotta voisi opiskella. Hän aloitti opinnot Tampereella elokuussa 2012 ja haki siivoojaksi siivousyritykseen, jonka tiesi palkkaavan myös ulkomaalaisia. Työnantaja oli itsekin ulkomaalaistaustainen. Yritys siivosi alihankkijana kauppaketjun tiloja. Työsopimuksen mukaan Nikesh siivoaisi kymmenen tuntia viikossa. Muuta työaikaa olisi vähintään yhdeksän tuntia viikossa ja tuntipalkka olisi kahdeksan euroa. Se oli vähemmän kuin siivousalan minimipalkka, mutta suunnilleen harjoitteluajan palkan suuruinen. Kaikki näytti siis ihan hyvältä. Ohjeistusta oli vaikea saada, mutta muut neuvoivat. Nikesh kuuli muilta työntekijöiltä, että palkka olisi noin 300 euroa kuukaudessa. Työvuorolistoja ei ollut, muut siivoojat kertoivat milloin paikalla pitäisi olla. Arkena työt alkoivat ilalla seitsemältä tai kahdeksalta, lauantaisin iltapäivällä neljältä tai viideltä. Nikesh siivosi tai tiskasi noin kolme tuntia illassa. Vuorossa oli yleensä alle kymmenen siivoojaa, kaikki ulkomaalaisia. Siivoojat saapuivat ja lähtivät yhtä aikaa. He eivät saaneet lähteä pois omin päin. Yksi siivoojista soitti vartijalle, joka tuli päästämään heidät ulos. Työnteon kummallisuudet selvisivät hyvin pian. Työnantajan tapa oli lähettää työntekijöille joka päivä kymmeniä valokuvia huonosta työn jäljestä. Kuvassa saattoi olla lattialle pudonnut hintalappu, mutta ei mitään tietoa missäpäin kauppaa se oli. Nikeshistä tuntui, että kuvia tuli riippumatta siitä, miten työ oli tehty. Lopulta hän lakkasi reagoimasta niihin ja päätteli sen olevan vain työnantajan tapa pitää työntekijät varpaillaan. Jos kaikkea työtä ei ehtinyt tehdä työaikaan, ei saanut palkkaakaan. – Parina kertana oli niin kiire, että en ehtinyt pestä siivouslaitteita. Seuraavana päivänä työnantaja sanoi, etten saa palkkaa siltä illalta. Kerran lattialle oli pudonnut lasinen hillopurkki, sitkeä hillo ei lähtenyt irti. Nikesh yritti tavoittaa työnantajaa puhelimella kysyäkseen neuvoa, mutta ei saanut tätä kiinni. Seuraavana päivänä odotti taas haukut – eikä palkkaa siltäkään illalta. Nikesh sai tarpeekseen työnantajan käytöksestä ja irtisanoutui. Koska hänellä oli kuukauden irtisanomisaika, hän jatkoi työskentelyä seuraavinakin päivinä. Muutaman päivän kuluttua työnantaja sanoi hänelle, ettei töihin tarvitse enää tulla. Nikesh pyysi työnantajaa ilmoittamaan asiasta kirjallisesti. Työnantaja kirjoitti hyväksyvänsä Nikeshin irtisanoutumisen. Viestin mukaan häntä oli huomautettu kolme kertaa eikä työnlaatu parantunut, joten ”työsuhde on purettu välittömästi koeajan puitteissa.” Nikeshin oman kirjanpidon mukaan työtunteja kertyi noin 70. Palkan tulisi olla yli 500 euroa. Nikesh sai palkan tililleen: 101,44 euroa. – En ymmärtänyt miksi. Aikoiko työnantaja maksaa loput myöhemmin? Nikesh ei saanut palkkalaskelmaa, joten hän pyysi sitä. Laskelman mukaan tunteja oli 28 ja tuntipalkka 8,75 euroa. Iltatyölisää oli maksettu 29,5 tunnista. Ennakonpidätys oli 60 prosenttia, vaikka Nikesh toimitti nollaverokortin. Bruttopalkka oli 288,27 euroa josta jäi nettoa 101,18 euroa –eli summa oli eri kuin mitä Nikeshille oli maksettu. Nikesh pyysi työajan seurantatietoja, jotka työntekijällä on työsuojeluviranomaisten mukaan oikeus nähdä. Hän pyysi myös palkkasaataviaan maksamattomista tunneista ja irtisanomisajalta, koska työsopimuksessa ei ollut mainintaa koeajasta eikä työnantaja ei maininnut siitä myöskään suullisesti. Työnantaja ei lähettänyt työaikatietoja vaan vastasi, ettei mitään virhettä ole tapahtunut. Nikesh kysyi neuvoa työsuojeluhallinnosta. Hän kuuli, että työnantajan yritykseen oli tehty tarkastus keväällä 2012. Työsuojeluraportin huomautuslista oli pitkä. Sanomista oli muun muassa ulkomaalaisten työntekijöiden tietojen raportoimisesta ja säilyttämisestä, työsopimuksiin sovellettavista työehdoista, työterveyden puuttumisesta, työtuntien kirjaamisesta, juhlapyhinä tehtyjen työtuntien palkoista sekä minimipalkkaa pienemmän palkan ja iltalisän maksamisesta. Nikeshin tapaukseen työsuojeluviranomaiset eivät kuitenkaan voineet ottaa kantaa: työntekijän on itse haettava palkkasaataviaan kahden vuoden sisällä. Työsuojeluviranomaiset tekivät kevään aikana tarkastuksen 80 siivousalan yritykseen Länsi- ja Sisä-Suomessa: 43 yrityksessä havaittiin epäkohtia, eniten työterveyshuollossa, työaikakirjanpidossa, työvuoroluetteloissa ja kemikaalien käytössä. – Epäkohtia havaittiin sekä suomalaisten että ulkomaalaistaustaisten työnantajien toiminnassa. Ulkomaalaisiin työntekijöihin liittyviä epäkohtia havaittiin noin kymmenessä tarkastuksessa, sanoo tarkastaja Petra Saarenmaa. Saarenmaa on huomannut tilanteen hieman huonontuneen siivousalalla. – Tämä liittynee siihen, että ulkomaalaistaustaisten työntekijöiden määrät ovat olleet koko ajan kasvussa. Myös ulkomaalaisten yrittäjien määrä näyttäisi olevan kasvussa. Nikesh pyysi seuraavaksi oikeusaputoimiston apua. Työnantaja lähetti oikeusaputoimistoon uuden palkkalaskelman. Myös uudessa laskelmassa työtunteja oli 28. Bruttopalkka oli 288,99 euroa ja tällä kertää nettopalkka oli sama 101,44 euroa, mikä Nikeshille oli maksettu. Iltalisää oli tosin nyt laskettu 30,5 tunnilta. Uusi palkkalaskelma oli muutenkin erilainen kuin Nikeshin saama: työpäivät ja –tunnit oli eritelty. Laskelman mukaan työ oli alkanut arkena kello 21 ja loppunut 22 tai 22.30. Lauantaisin työtunnit olivat 18 –19.30. Oikeastihan Nikesh ja muut siivoojat olivat aloittaneet viimeistään kahdeksalta illalla. – Ajat olivat väärin. Työnantaja käytti samoja vääriä tunteja kaikille siivoojille. Nikesh pyysi muita siivoojia –jotka olivat myös eronneet tai erotettu –vahvistamaan omat työaikansa, mutta työnantaja kiisti nämäkin todistukset. Muutamat kauppaketjun työntekijät muistivat hänet, mutta sanoivat saavansa antaa todistuksen vain poliisille. Nikesh kysyi vartiointiyritykseltä kuvanauhoitteita: tietoja ei saa luovuttaa ulkopuolisille – edes Nikeshille. Nikeshin veroilmoituksessa näkyi maksettu palkka, 288,99 euroa, mutta ei ennakonpidätystä. Verotoimisto vahvisti, että työnantaja ei ollut maksanut pidättämäänsä 173 euron ennakonpidätystä verottajalle. Nikesh ei ole ainoa. Hän tuntee toistakymmentä opiskelijaa, joilla on samanlainen tarina. Hänen on vaikea ymmärtää, miten Suomessa voi toimia kuten työnantaja toimii. – Työnantaja käytti meitä hyväksi, koska emme osaa suomea emmekä tunne lakia. Hän palkkasi ja erotti, palkkasi ja erotti. Pari kaveriani oli töissä viikon, eivätkö he saaneet mitään palkkaa. Palvelualojen ammattiliiton (PAM) mukaan siivousalan väärinkäytökset ovat lisääntyneet. Laittomuuksia tekevät sekä ulkomaalaiset että suomalaiset työnantajat. – Isoissa suomalaisissa firmoissa asiat ovat yleensä kunnossa ja väärintoimijat ovat ehkä yksittäisiä esimiehiä, sanoo kiinteistöpalvelualan sopimusasiantuntija Juhani Salonen. – Kaikkein pahimpia ovat pienet siivousyritykset, joilla on ulkomaalainen tausta. Kun ulkomaalaista työvoimaa käyttävään yritykseen tehdään tarkastus, löytyy yleensä kaikki mahdolliset rikkeet. Surullista kehityksessä on se, että laillisesti toimivat yritykset eivät pärjää hintakilpailussa epärehellisten kanssa. Salosen mukaan taustalla on kielitaidottomuuden lisäksi se, ettei kaikissa maissa ole työehtosopimuksia ja esimiehen auktoriteettia ei saa kyseenalaistaa. Tilanne karkaa täysin käsistä, kun aliurakoitsijoita käytetään yhä enemmän. – Suomessa on oikeusturva, mutta tämä on valvonnallinen kysymys: laittomuuksiin puututaan, mutta kiinnijäämisen mahdollisuus on pieni, koska tarkastajia ei ole tarpeeksi. Nikeshin tarina on Salosen mukaan hyvin tyypillinen. Nuori mies on kuitenkin rohkea hakemaan oikeuksiaan. – Nikeshin tavoin käy aika helposti. Tulee mieleen tapaus, jossa afrikkalainen juristi meni töihin pieneen siivousfirmaan. Jopa hänelle onnistuttiin teettämään palkatonta työtä. Kiinnijäämisen riski on niin pieni. Salonen on pahoillaan, että maahanmuuttajia käytetään hyväksi. Heitä on helppo kiristää, sillä oleskelulupa edellyttää tuloja ja työtunteja. Siivoaminen ja ravintola-ala ovat hyviä ensimmäisiä työpaikkoja ennen kuin kielitaitoa karttuu. PAM ei voi auttaa Nikeshiä enempää, koska hän ei ole liiton jäsen. Mikä vastuu sitten on kauppaketjulla, joka palkkaa alihankkijan? Kauppaketjun edustaja sanoo, että he eivät olleet tietoisia mahdollisista väärinkäytöksistä ennen Nikeshin yhteydenottoa. Työnantaja on toimittanut kaupalle kaikki lain vaatimat paperit. – Työnantaja kertoi itse työsuojelutarkastuksesta ja toimitti meille myös tarkastusraportin. Oikeusavustaja pyysi uudelleen työnantajaa maksamaan palkkasaatavat sekä pidätetyn ennakonpidätyksen. Työnantaja vastasi tilittäneensä ennakonpidätyksen, mutta kiistää edelleen muut väitteet. Hän sanoo, että ennakonpidätys jäi vahingossa tilittämättä. – 28 tuntia on oikein. Muut työntekijät ovat tehneet saman. Minkä takia yksi olisi tehnyt enemmän tunteja kuin muut? Työnantaja myöntää, että työvuorolistoja ei ollut. Koeajan mainitsemisesta suullisesti hän ei muista. Käytättekö hyväksi ulkomaalaisia siivoojia? – En hyväksy tuota kysymystä. Olen itsekin ulkomaalainen. Nikesh harkitsee seuraavaksi rikosilmoituksen tekemistä. Mirja Onduso, teksti Ella Kiviniemi, kuvat