Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Pitkospuihin etsitään kestävämpiä materiaaleja

Metsähallitus testaa lukuisia uudentyyppisiä pitkospuumateriaaleja, joiden toivotaan ainakin osaksi korvaavan nopeasti lahoavat, liukkaat ja kalliiksi koituvat perinteiset ratkaisut.

Ulkoilureiteillä reippailevat kansalaiset eivät kuitenkaan ihan purematta niele teräksestä tai muovista värkättyjä pitkoksia.

– Keräämme nyt kokemuksia ja palautetta asiakkailta. Myönteistäkin palautetta on tullut, kertoo Metsähallituksen viestintäpäällikkö Päivi Rosqvist.

Mediassa on ehditty uutisoida jo teräksen korvaavan puun tykkänään. Tämän Rosqvist kiistää.

– Asiaa on tulkittu väärin. Kyse on Lapissa tehdystä yhdenlaisesta kokeilusta.

– Se on totta, että puumateriaalin elinkaari on kovin lyhyt. Vaikka puun kyllästämiseen käytetyt tehoaineet olisivatkin edelleen sallittuja, emme niitä käyttäisi kansallispuistoissa. Siksi etsitään vaihtoehtoja, Rosqvist selvittää.

Puu jää soille

Metsähallituksen Kanta-Hämeessä sijaitsevilla puistoilla Aulangolla, Evolla, Torronsuolla tai Liesjärvellä kokeiluja uusilla materiaaleilla ei toistaiseksi ole käynnissä.

– Näen, että esimerkiksi Torronsuolla ja Liesjärvellä puuta tullaan käyttämään aina, pohtii puistonjohtaja Erkki Virolainen esteettistä näkökulmaa.

– Aulangolla taas kaikki meidän polkumme ovat sorastettuja. Evolla muovia on käytetty laiturirakenteissa, hän jatkaa.

Virolainen on hyvin perehtynyt muualla Suomessa tehtyihin kokeiluihin.

– Etelä-Suomen ilmastossa puiset pitkospuut happanevat 10 vuodessa. Varmasti täälläkin pitää harkita erilaisia ratkaisuja.

Puistonjohtaja nostaa esiin komposiittimateriaalit, joista esimerkiksi niin sanottu lasitettu puu on saanut Länsi-Suomessa asiakkailta suopean vastaanoton.

– Kyllähän muovi- ja komposiittilankut ovat kestävyyden lisäksi puuta turvallisempia, koska niiden pinta voidaan karhentaa pitäväksi.

– Nykyään on olemassa myös luontoystävällisiä puun painekyllästysmenetelmiä, joille luvataan pitkää ikää.

Katse maisemaan

Teräksiset pitkospuurakenteet vaativat Virolaisen mukaan huolellista kustannuslaskentaa. Hätäisiin ratkaisuihin ei ole tarvetta.

– Teräs sopii nähdäkseni lähinnä siltoihin ja pienten ojien ylitykseen, sillä teräs ei ole ihan halpaa. Mutta esimerkiksi lintutornien tukirakenteissa teräs varmaan syrjäyttää puun, puistonjohtaja Virolainen arvioi.

Edullisimpana ja käytännöllisimpänä vaihtoehtona Metsähallituksessa pidetään pitkospuiden korvaamista polkujen sorastuksella, silloin kun se vain on maaston puolesta mahdollista.

– Sorastetut polut ovat turvallisia ja miellyttäviä kävellä. Kun ne tehdään vähän leveämmäksi, niin mukana on myös sosiaalinen juttu: voi kävellä rinnakkain, eikä peräkkäin, Päivi Rosqvist sanoo.

Sorastaminen myös säästää ympäröivää luontoa.

– Jos pitkospuut ovat liukkaat, niin usein ihmiset kävelevät niiden sivussa, jolloin maasto kuluu.

– Sitä paitsi maisemista on paljon mukavampi nauttia, kun ei koko ajan tarvitse katsoa jalkoihinsa liukastumisen tai horjahtamisen pelossa, Rosqvist toteaa. (HäSa)