Bussiliikenteen valtakunnallinen Piletti-yhteislippujärjestelmä otetaan Hämeenlinnan seudulla käyttöön aikaisintaan kesällä 2015.
Hämeenlinnan joukkoliikennekoordinaattori Maarit Kaartokallio sanoo, ettei järjestelmä voi olla valmis heti käyttöönotettaessa.
Ensimmäiset pilotit käynnistyvät ensi vuoden touko- ja kesäkuussa ja käyttövalmiudessa Piletin pitäisi olla lokakuussa 2014. Käyttöönotossa mukana on 31 toimijaa eli kaupunkia ja ely-keskusta. Piletti on työnimi, joka vielä muuttuu.
Piletissä bussimatkustaja voi ostaa kortille ladattavaa kautta tai arvoa eli bussimatkoja. Korttia käytettäessä matkustaminen on halvempaa kuin käteisellä maksettaessa.
Kausiliput toimivat vain ostokaupungissa
Maarit Kaartokallion mukaan kausiliput eivät toimi kuin ostokaupungissa. Sen sijaan arvo-ominaisuus, joka korvaa nykyisiä sarjalippuja on käytössä koko alueella.
– Kausilippuja ei voi käyttää muissa kaupungeissa siksi, että kaupungit subventoivat eri tavoin joukkoliikennettään, hän selittää.
Hämeenlinnalainen liikennöitsijä Risto Pekola sanoi Hämeen Sanomien haastattelussa viime keväänä, että Piletti-järjestelmä on bussiliikenteen sosialisoimista. Liikenneministeriötä hän moitti nykyjärjestelmän tuhoamisesta. Pekola ei myöskään usko, että virkamiehet osaavat suunnitella bussiliikennettä yhtä hyvin kuin bussiyrittäjät.
Pelkona on, että liikennöitsijöistä tulee vain bussiliikenteen operaattoreita, jotka ajavat määräaikaan määrättyjä reittejä, on se järkevää tai ei.
Vaikeita asioita on edessä
Maarit Kaartokallio myöntää, että vaaroja on olemassa. Hän kuitenkin sanoo, että viranomainenkin voi hoitaa hommansa hyvin.
– Jokainen viranomainen vastaa omasta alueestaan, kuten me Hämeenlinnasta, Hattulasta ja Janakkalasta. Samaan aikaan alueen läpi kulkee pitkän matkan liikennettä. Lisäksi ely-keskus vastaa alueiden välisestä liikenteestä, esimerkiksi Hämeenlinnan ja Riihimäen välisestä liikenteestä.
Maarit Kaartokallion mukaan ongelmia voi tulla myös tehokkaan autokierron suunnittelussa. Autokierrolla tarkoitetaan sitä, ettei busseille tule kalliita tyhjiä taukoja ja pitkiä siirtoajoja tyhjänä.
Viranomaisilla on kaksi mahdollista tapaa hoitaa bussiyhtiöiden kilpailutus. Joko tilaaja määrittelee hyvin tarkasti, mitä ja miten ajetaan. Hämeenlinnan seudulla on valittu vaihtoehto, jossa tarjouskilpailussa on määritetty, mitä ja mihin ajetaan, mutta jossa liikennöitsijät ja tilaaja voivat sopia muutoksista liikenteen järjestelyihin.
Matkahuolto ei toimi kaikkialla
Pekola on myös kummeksunut, miksi Matkahuollon toimivaa lippujärjestelmää ei haluta käyttää, vaan rinnalle luodaan viranomaisjärjestelmä.
Maarit Kaartokallio sanoo, ettei Matkahuollon lippujärjestelmä ole käytössä kaikissa kaupungeissa, vaikka Hämeenlinnassa onkin.
– Kilpailuttaminen on ollut vaikeata, kun pienet liikennöitsijät eivät ole voineet luoda lippujärjestelmää. Jos paikkakunnalla on Matkahuollon järjestelmä, minkä tahansa kokoinen liikennöitsijä voi liittyä siihen.
Piletti-järjestelmä helpottaa myös tietojen keruuta esimerkiksi eri linjojen matkustajamääristä ja matkustamisen ajankohdista. Nyt viranomaisilla ja liikennöitsijöillä ei ole yhteistä tietojärjestelmää, jossa tieto kulkisi. Tilastoja on pitänyt tulostaa paperilla ja syöttää sitten viranomaisjärjestelmiin.
Riihimäki hyppäsi kyydistä
Riihimäki jättäytyi Piletti-yhteislipusta pois, eikä ole ihan pian menossa mukaan.
Liikennesuunnittelija Anna-Maija Jämsen kertoo, että ihan alussa Riihimäki oli mukana.
– Meillä on voimassa oleva sopimus kaupunkiliikenteestä vuoden 2014 puoliväliin ja mahdollisuus kahden vuoden jatkosopimukseen. Olemme hyvin tyytyväisiä Matkahuollon lippujärjestelmään, mutta emme tiedä, onko Pilettiin joskus pakko liittyä. (HäSa)