Suomen kunnat voivat nostaa ensi vuodesta lähtien kiinteistöveroprosentteja, jos valtiovarainministeriön luonnos uudesta kiinteistöverolaista menee läpi eduskunnassa.
Hämeenlinnassa kiinteistöveroa ei kuitenkaan ole tarkoitus nostaa ainakaan ensi vuodelle. Kiinteistöveroja nostettiin viimeksi tämän vuoden alussa.
– Keväällä talouden raamit on valmisteltu siten, ettei korotuksia tulisi. Painetta on tulopuolen kuntoon saattamiseen, mutta veronkorotuksista ei ole ollut keskustelua. Korotukset eivät tällä hetkellä kuulu työkalupakkiin, sanoo Hämeenlinnan kaupunginjohtaja Timo Kenakkala.
LAKIESITYS on määrä luovuttaa eduskunnalle syyskuun aikana. Käsittelyssä on takaraja, koska valtiovarainministeriön pitää tietää kuntien uudet kiinteistöveroprosentit marraskuun puoleenväliin mennessä.
Kunnat päättävät itse omat kiinteistöveroprosenttinsa, kuten kunnallisveroprosenttinsakin.
Kiinteistöverolaissa on kuitenkin määritelty tietyt haarukat, joiden sisälle veroprosenttien on asetuttava. Uusi lakiesitys nostaisi näitä haarukoiden ala- ja ylärajoja.
Viime kädessä päätöksen tekevät kuntien valtuustot.
KOROTUKSET vaikuttaisivat eniten asuinrakennuksiin, joissa ei asuta vakituisesti – käytännössä siis kesämökkeihin.
Kesämökkien kiinteistöveroprosentti määräytyisi lisäämällä vakituisen asuinrakennuksen veroprosenttiin enintään prosenttiyksikkö. Toistaiseksi maksimikorotus saa olla enintään 0,6 prosenttiyksikköä.
Veronkorotukset liittyvät pääministeri Juha Sipilän (kesk.) hallituksen tavoitteisiin lisätä kiinteistöverotuottoja yhteensä 100 miljoonalla eurolla vuoteen 2019 mennessä.
Korotukset tehtäisiin portaittain, ja ensimmäinen porras kohdistuisi kesämökkeihin. Vapaa-ajan asuntojen kiinteistöveroa korottamalla toivotaan saatavan 19 miljoonan euron lisätuotot kunnille.
Valtiovarainministeriön lainsäädäntöneuvos Jukka Vanhanen pitää vapaa-ajan asuntoihin kohdistuvaa korotusta kohtuullisena.
– Sellaisissa kunnissa, jossa vapaa-asuntojen verotus on jo nyt maksimissa, vuotuinen vero nousisi keskimäärin noin 64 eurolla, jos kunta nostaisi veroprosentin uudelle sallitulle ylärajalle, Vanhanen sanoo.
Vapaa-ajan asukkaiden liitto piti lausunnossaan korotuksia kohtuuttomina, koska ne kohdistuisivat suoraan senioriväestöön. Liiton mukaan vapaa-ajan asuntojen omistajien keski-ikä on 62 vuotta.
– Muutos nostaisi nimenomaan eläkeläisten veroastetta ja heikentäisi heidän mahdollisuuttaan pitää hallussaan vapaa-ajan asuntoa, lausunnossa todetaan.
Kuntaliitto sen sijaan on ottanut pääosin myönteisen kannan korotusaikeeseen. Suomen 317 kunnasta 164 pitää vapaa-ajan asuntojen kiinteistöveroa lain mahdollistamassa maksimissa.
KIINTEISTÖVERON korotus houkuttaa kunnissa, koska se on hyvin tasainen tulonlähde. Kiinteistöjen verotusarvosta laskettava vero ei ole altis suhdannemuutoksille samalla tavalla kuin vaikkapa ansiotulopohjainen kunnallisvero.
Kiinteistöverotuotot ovatkin kasvaneet vuosien aikana roimasti. Vuodesta 2009 kuntien keräämä kiinteistöverotuotto on kasvanut 67 prosenttia.
Hämeenlinnassa kiinteistöverotuotot ovat samassa ajassa likimain kaksinkertaistuneet. Kiinteistöverotulot muodostavat noin runsaat viisi prosenttia kunnan keräämistä kokonaisverotuloista.
Kunnat yrittävät pitää kiinteistöveron matalana, jotta kunta pysyisi sikäli houkuttelevana asuinpaikkana, toteaa kaupunginjohtaja Kenakkala.
– Meidän pitää olla tarkkana siitä, mihin suuntaan viemme verokehitystä, hän toteaa.