Harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjuntaohjelma on loppumassa vuodenvaihteessa eikä sen jatkosta ole varmuutta. Poliisitarkastaja Antti Simanainen kertoo, että ohjelman lakkautuksen vaikutukset voisivat olla kovia.
Jyrki Kataisen hallituksen aloittama torjuntaohjelma sai noin 20 miljoonan euron vuotuisen lisäresurssin.
Tästä summasta poliisin toimintaan jyvitettiin 6,4 miljoonaa euroa. Jos tämä summa lähtee pois, se tarkoittaisi Simanaisen mukaan käytännössä 97 talousrikostutkijan työn päättymistä.
– Jos he lähtevät pois, noin 400 juttua vuodessa jää tutkimatta. 1 900 juttua saatiin päätökseen viime vuonna, ja saman verran saataneen myös tänä vuonna, Simanainen kertoo.
Irtisanomisia ei olisi Simanaisen mukaan tiedossa, vaan määräaikaisuuksia päättyisi osalta tutkijoilta, osa jäisi eläkkeelle ja osa siirtyisi muihin tehtäviin tai työttömiksi.
OHJELMAN JATKO vaatisi valtioneuvoston periaatepäätöksen, eli viime kädessä asiasta päättää hallitus.
Harmaan talouden torjunta ei lopu siihen, vaikka torjuntaohjelmaa ei tulisikaan. Esimerkiksi verohallinto ja syyttäjä ovat saaneet resursseja harmaan talouden torjumiseen. Poliisillekin jää noin 450 tutkijaa, vaikka 97 lähtisikin.
Ohjelman ja lisärahoituksen puuttuminen kuitenkin vaikuttaa harmaan talouden torjuntaan.
SDP IHMETTELI eduskunnassa eilen, miksi harmaan talouden torjunta ei ole yksi hallituksen kärkihankkeista.
Myös viime hallituksen sisäministeri Päivi Räsänen (kd.) puhui asiasta. Aiemmin hän kertoi Lännen Medialle, että ei pidä harmaan talouden torjuntaa hyvänä säästökohteena.
– Jatkuvuuden ja pitkäjänteisyyden merkitys on tärkeää. Ei niitä talousrikostutkijoita yhtäkkiä vain tempaista. Talousrikollisuus on poliisin vaikeimpia tutkintahaaroja. Kun vuonna 2011 resursseja lisättiin, ei ensimmäisen vuoden aikana tullut juuri mitään tuloksia, Räsänen kertoo.
Pelkkä ohjelman jatko ei riitä, pitäisi löytyä myös rahoitusta. Simanaisen mukaan tämä ohjelma maksaisi lopulta itse itsensä takaisin.
Hän kertoo esimerkin: viime vuonna takaisin saadun rikoshyödyn määrä oli noin 47 miljoonaa euroa. Edellisvuoteen oli lisäystä noin 11 miljoonaa.
Simanainen arvioi, että tästä jää saamatta noin kymmenen miljoonaa euroa vuodessa, jos ohjelmaa ei jatketa.
– Yhdestä ja toisesta pitää säästää, mutta onko tämä sellainen asia? Poliisin näkökulmasta ei, Simanainen sanoo.
VALTIONTALOUDEN tarkastusviraston tuloksellisuustarkastaja Sami Vuorisen mukaan asialla alkaa olla jo kiire.
Hän on puoltamassa jatkoa ohjelmalle, koska se on vakiintunut hyväksi toimintatavaksi.
– Niin kauan kuin harmaata taloutta halutaan torjua, tämä olisi hyvä toimintamalli, Vuorinen sanoo.
Vuorisen mukaan ollaan myöhässä, jos tämä menee marraskuulle.
– Silloin en voi ainakaan samalla mallilla olla puoltamassa. Hätiköiden ei kannata lähteä touhuamaan, vaan tätä pitää hyvin valmistella.
Vuorisen mukaan on uskottavuuskysymys, jos ohjelmalle ei tule jatkoa.
– Se antaa viestin, että istuvan hallituksen prioriteetit ovat muualla kuin harmaan talouden torjunnassa. Toinen kysymys on, mitä tapahtuu hyvin kehittymässä oleville käytännöille, että poikkihallinnollisesti pyritään koordinoimaan toimenpiteitä.