– Täytyy varoa ettei sairastu perjantaina, sillä siitä tulee heti alkuunsa kaksi päivää penalttia, tiivistää hämeenlinnalainen Jussi Haapaniemi.
Haapaniemi hakeutui kotikaupungissaan rytmihäiriöiden vuoksi ensiapuun kaksi viikkoa sitten perjantaina. Viikonloppu meni odotellessa, ja Tampereen yliopistosairaalan Sydänsairaalaan mies tuotiin vasta viime viikon tiistaina.
Tutkimusten jälkeen Haapaniemen sydämentahdistin vaihdettiin keskiviikkona, ja eilen torstaina hän oli jo lähdössä kotiin.
Kahdeksan vuotta tahdistinta käyttänyt Haapaniemi painottaa, että hänen kohtaamansa henkilökunta on aina pyrkinyt tekemään työnsä hyvin. Puutteelliset resurssit vain tulevat tielle useassa hoitoketjun kohdassa.
– Vähän ylempänä ovat Excel-harjoitukset epäonnistuneet.
Tampereen kaupungin ja Tays Sydänsairaalan teettämässä ja Suomen itsenäisyyden juhlarahaston Sitran rahoittamassa tutkimuksessa havaittiin, että sydänpotilaiden sirpaleinen hoitoketju johtaa potilaiden pompotteluun ja heikentää hoidon vaikuttavuutta. Se myös tulee kalliiksi.
Tays Sydänsairaalan toimitusjohtaja Kari Niemelä arvioi, että toimiva hoitoketju voisi kutistaa hoidon kustannuksia jopa 20 prosentilla.
Tulokset ovat rinnastettavissa muihinkin hoitoketjuihin. Nyt saatuja oppeja voitaisiin sote-uudistuksen myötä hyödyntää koko maassa.
TAMPERELAISTEN ratkaisu on malli, jossa hoito järjestetään potilaan ympärille. Perus- ja erikoissairaanhoidon yhteiset hoitotiimit rakentavat hoitopolun yhdessä. Nyt sydänpotilas voi ohjautua hoitoon hyvinkin eri reittejä, eivätkä eri toimijat tiedä toistensa tekemisistä.
Kuluja syntyy suunnittelemattomasta ja uusiutuvasta hoidosta. Melkein neljännes potilaista hakeutui kuukauden sisällä uudelleen hoitoon. Ratkaisuksi ehdotetaan puhelinneuvontaa, joka vähentäisi turhia käyntejä ja ohjaisi ihmiset oikeaan paikkaan.
Tutkimuksessa myös selvisi, että erikoissairaanhoidon palveluista hyötyy vain pieni osa sydänpotilaista.